Korjaussarja

4.12.2017

 Piritta Jokelainen 

Lusikka perustulosoppaan – miksi YKA ottaa kantaa?

”Robotit, automaatio ja tekoäly vievät ihmisten työt. Työtä ei riitä kaikille tulevaisuudessa.”

”Jatkossa työntekijät jakautuvat supertuottaviin ja hyvin vähän tuottaviin.”

”Alustataloudessa jokainen on itse itsensä työnantaja eikä palkkaa takaa kukaan.”

”Tulevaisuudessa omaisuus kasautuu ja tuloerot kasvavat.”

Maailman, talouden ja työelämän muutoskeskustelussa törmätään nopeasti pohdintaan toimeentulosta. Jos koneistumisen, ansainnan ja työn polarisaation äärimmäiset skenaariot toteutuvat, millä rahalla tavallinen ihminen enää elää? Yhtenä ratkaisuna muutoshaasteisiin on esitetty perustulon käyttöönottamista.

Oikeastaan ei tarvitse mennä edes pitkälle tulevaisuusskenaarioihin päästäksemme perustulokeskusteluun. Sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan turvaverkkoja haastavat jo ihan nykypäivän ilmiötkin – esimerkiksi työn ja yrittäjyyden yleistyvä yhdistäminen, elinkeinorakenteiden muutokset ja sosiaaliturvaan liitetyt mielikuvat joustamattomuudesta ja byrokraattisuudesta.

Perustulo on ajankohtainen keskustelunaihe, sillä Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kaksivuotinen perustulokokeilu. Sosiaaliturvan uudistaminen nousee muutenkin yhä erilaisimmin tavoin ja motiivein poliittisen päätöksenteon asialistalle. Esimerkiksi tänä syksynä Sipilän hallitus asetti hankkeen valmistelemaan ”perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta”. Itseasiassa termi ”perustulo” alkaa jo kärsiä inflaatiosta – perustulomalliksi kun on viime aikoina tupattu kutsumaan kaikkia sosiaaliturvaa yksinkertaistavia uudistusehdotuksia, täyttivätpä ne sitten perustulon määritelmälliset tunnuspiirteet tai eivät.

Perustulokeskustelu jakaa mielipiteitä yhteiskunnallisesti ja varmasti myös YKAn poliittisesti heterogeenisen jäsenistön keskuudessa. Miksi YKA sitten ottaa kantaa perustulokeskusteluun?

YKAn kannoissa ei asetuta minkään perustulomallin tai sosiaaliturvareformin tueksi, eikä toisaalta myöskään pidetä nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää pyhänä. YKAn linjaukset toimivat lähtökohtina käydä keskustelua erilaisista sosiaaliturvan kehittämisehdotuksista, kulkivatpa ne sitten perustulotermin alla tai eivät.

YKAn perustulokannat:

  • Perustulokokeiluista tukea päätöksentekoon. Perustuloon liittyviä päätöksiä ei voida tehdä vain yhden kokeilun perusteella. Haluttaessa lisää tutkimustietoa perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista kokeiluja tulee toteuttaa useita erilaisilla tutkimusasetelmilla. Kokeilujen pohjalta tulee arvioida, saavutetaanko sosiaaliturvajärjestelmän tavoitteet parhaiten jonkinlaiseen perustuloon siirtymällä vai nykyjärjestelmää kehittämällä.
  • Arvioinnissa kiinnitettävä huomio työn kannusteisiin, pienituloisten asemaan ja byrokratiaan. Perustulokokeiluiden ja -mallien sekä muiden perusturvan uudistusehdotusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumiseen:
    • Työnteko on kannustavaa kaikilla tulotasoilla ja työllisyysaste kasvaa
    • Pienituloisten tulotaso kehittyy positiivisesti
    • Perusturvaan liittyvä byrokratia vähenee
  • Sukupuolivaikutuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli perustulo korvaisi kotihoidon tuen, on erityisen tärkeää pitää huolta, että muutoksella ei ole negatiivisia vaikutuksia naisten työllisyysasteeseen ja työmarkkina-asemaan.
  • Ansiosidonnaiset etuudet tulee säilyttää mahdollisen perustulon päälle maksettavina, lakisääteiseen vakuutusturvaan perustuvina etuuksina. Ansiosidonnaisissa etuuksissa voidaan säilyttää syyperustaisuuden ja velvoittavuuden elementtejä. Eläkkeet tulee säilyttää perustulon ulkopuolisina etuuksina.

Lähde: YKAn yhteiskuntapoliittinen linjapaperi (hyväksytty 22.4.2017). Tutustu YKAn muihin yhteiskuntapoliittisiin kantoihin

Piritta Jokelainen

Kirjoittaja on YKAn koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija.

Kommentoi

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli