Töissä YKAssa

11.1.2019

 Simo Pöyhönen 

Millainen olisi suomalainen shutdown?

Valtionhallinnon henkilöstö muodostaa Suomessa alle viisi prosenttia työvoimasta. Populistisessa byroslaviapuheessa unohtuu, kuinka pieni joukko huolehtii arjen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja elämän keskeisten mahdollisuuksien toteutumisesta. Mitä tapahtuisi, jos amerikkalainen shutdown rantautuisi Suomen valtionhallintoon?

Lapsiperhe havahtuu siihen, ettei lapsilisiä ole maksettu. Opintotuki ja työmarkkinatuki jäävät monelta saamatta. Käräjäoikeus ilmoittaa, että ensi viikon istunnot on peruttu. Verokorttia ei kuulu, ja iltauutisten yhteydessä ei tietoja talviloman odotetuista hiihtosäistä ilmesty ruutuun. Valtion työntekijöiltä jää palkka saamatta, ja he pohtivat, miten ensi kuun elämä rahoitetaan.

Tämäntyyppinen tilanne on totisinta totta juuri nyt Yhdysvalloissa. Valtionhallinnon alasajo johtuu poliitikkojen riitelystä, mutta samalla se paljastaa kuinka moninaisia ja kriittisiä toimintoja valtion palkansaajat tekevät. Yhdysvalloissa tämä on tarkoittanut kansallispuistojen sulkemisia tai toimintojen vähentämisiä, ongelmia esteettömyystodistuksien myöntämisissä ja esimerkiksi sitä, etteivät uudet käsityöläisoluet pääse markkinoille, koska lupaviranomainen ei toimi.  

Meillä esimerkiksi autoja ei voisi rekisteröidä, maistraatit eivät vihkisi aviopareja, ulkomaanmatkat peruuntuisivat, koska passeja ei uusittaisi, mitään muutoksenhakuja tai oikeuden päätöksiä vaativia kansalaisten palveluita ei toteutettaisi eikä kuluttaja-asiamies neuvoisi kuluttajia ongelmissaan. Kela ja työkkäri olisivat kiinni, ja esimerkiksi museoitakin suljettaisiin. Kukaan ei tietäisi, kuinka kauan tilanne kestää.

Yliopistot varoittavana esimerkkinä

Jos Suomessa tämä yhdysvaltalainen vaaliase, jopa vuosittainen rutiini toteutuisi, jätettäisiin sen ulkopuolelle todennäköisesti iso osa valtion sisäiseen turvallisuuteen ja rajavalvontaan kuuluvista tehtävistä. Näidenkin hoitaminen silti vaikeutuisi, sillä muun valtionhallinnon tuki olisi olematon. Esimerkiksi yliopistosektorilla näin on jo käynyt – kun hallinto- ja tukihenkilöstöä on vähennetty, monet asiat ovat seisoneet kuukausia kuulumatta kenenkään vastuulle. Lainvalmistelun keskeytyminen näkyisi vasta pidemmällä aikavälillä, mutta hankaloittaisi tulevaa elämää.

Valtionhallinnon henkilöstö muodostaa Suomessa alle viisi prosenttia työvoimasta. Populistisessa byroslaviapuheessa unohtuu, kuinka pieni joukko huolehtii arjen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja elämän keskeisten mahdollisuuksien toteutumisesta: ministeriöiden ja turvallisuusalan lisäksi Kelassa, alueellisissa hallinnoissa, virastoissa, liikenteessä, liikelaitoksissa – kaiken kaikkiaan kaikilla elämän eri osa-alueilla. Pidetäänpä siis huoli julkisen palvelun rahoituksesta ja periaatteista.

 

Simo Pöyhönen

Kirjoittaja on Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli