Mitä rekisteri voi kertoa lobbauksesta?
Käsi ylös – kuinka moni on käynyt penkomassa EU:n avoimuusrekisteriä? Se on julkinen ja sieltä löytyy valtavasti tietoa lobbareista, myös suomalaisista toimijoista. Suomessa tarvetta avoimelle lobbaukselle ja lobbausrekisterille perustellaan kansalaisten oikeudella saada tietoa lobbauksesta. Mutta avautuuko lobbaus rekisterillä?
Käsi ylös – kuinka moni on käynyt penkomassa EU:n avoimuusrekisteriä? Se on julkinen ja sieltä löytyy valtavasti tietoa lobbareista, myös suomalaisista toimijoista. Suomessa tarvetta avoimelle lobbaukselle ja lobbausrekisterille perustellaan kansalaisten oikeudella saada tietoa lobbauksesta. Mutta avautuuko lobbaus rekisterillä?
EU:n avoimuusrekisteristä (EU Transparency Database) löytyy tällä hetkellä yli 11 000 toimijaa, joiden joukossa myös noin 200 suomalaista toimijaa. EU:n avoimen datan periaatteen mukaan aineisto on julkinen ja sen saa ladattua itselle esimerkiksi EU Data portaalista. Rekisteröitymällä eri tahot kertovat pyrkimyksestään vaikuttaa EU:ssa ja millä aihealueilla vaikutetaan.
EU:n avoimuusrekisteri on siis lobbarirekisteri. Se tarjoaa kattavan aineiston tutkijalle, joka tarvitsee taustatietoja lobbausta tekevistä tahoista EU:ssa. Rekisteri listaa lobbausta tekevät tahot ja kertoo heidän julkisesta aikomuksesta lobata EU:ssa. Lobbauksen käytänteistä rekisteri sen sijaan ei kerro paljoakaan. EU:n avoimuusrekisterissä on myös tehty rajausta sen suhteen, mitä tietoja rekisteröityneiltä vaaditaan.
Rekisteröityminen EU:n lobbarirekisteriin ei ole myöskään pakollista, ainakaan vielä. Rekisteröityneiden määrä on kuitenkin kasvanut huimasti, mikä käy ilmi vuosiraporteista. Tätä selittää osin se, että kesäkuusta 2011 lähtien vain avoimuusrekisteriin rekisteröityneet ovat voineet hakea kulkulupaa Euroopan parlamenttiin. Oletettavaa kuitenkin on, etteivät kaikki EU:ssa lobbaavat tahot löydy vielä rekisteristä, pakkoa kun ei ole.
EU:n avoimuusrekisteri aineistoa ei pidä kuitenkaan vähätellä. Toimijat itse rekisteröivät tietonsa avoimuusrekisteriin. Siksi on kiinnostavaa katsoa, mitä omasta vaikuttamistyöstä on ylipäätään haluttu ja kyetty kertomaan avoimesti.
EU:n avoimuusrekisteri kertoo rekisteröityneistä toimijoista
Euroopan Parlamentti on julkaissut hiljattain infografiikan avoimuusrekisteristä viime kesän aineistolla. Kyseisestä grafiikasta saa hyvän yleiskuvan kaikkien rekisteröityneiden tasolla.
Datajournalisti ja tiedeviestijä José Manuel Canon kanssa olemme halunneet katsoa tarkemmin muun muassa suomalaisten toimijoiden rekisteröimiä tietoja. Samalla José Manuel on opettanut minua kertomaan lobbauksesta visualisoimalla. Ilman yhteistyötä hänen kanssaan tämänkään blogikirjoituksen visualisointeja ei olisi olemassa. Louhittavaa on edelleen ja avoimuusrekisterin aineistoa olisi hyvä suhteuttaa muuhun tilastolliseen dataan, jotta se kertoisi tarkemmin kontekstista. Tässä blogissa olemme kuitenkin tyytyneet esittämään pelkästään EU:n avoimuusrekisterin tietoja. Visualisoinnit ovat siis vain esimerkkejä siitä, mitä EU:n avoimuusrekisterin tammikuu 2018 aineistosta voi saada irti, käyttämällä visualisointiin ilmaisversiota Tableausta.
- Yleiskuva toimijoista rekisterissä
Linkki interaktiiviseen kuvaan: https://public.tableau.com/shared/M5JZ5H8SC?:display_count=no
Tammikuussa 2018 EU:n avoimuusrekisterissä oli 214 toimijaa, joiden päätoimipaikka sijaitsee Suomessa. Maiden välisessä vertailussa tämä on kolmanneksitoista eniten. Haluamme kuitenkin huomauttaa ja painottaa, että olisi erittäin suotavaa suhteuttaa tulos esimerkiksi asukaslukuun eri maissa. Todettakoon vielä, että 15.4.2018 mennessä reksiteriin on rekisteröitynyt 18 toimijaa lisää, joiden päätoimipaikka on Suomessa.
Belgiaan päätoimipaikan rekisteröityneiden toimijoiden määrä näyttäytyy suurena. Tätä osin selittää se, että Brysselissä toimii paljon kattojärjestöjä. Osittain tämän voisi myös ajatella kertovan siitä, että Brysselistä on todellakin tullut lobbauksen pääkaupunki Euroopassa.
Saksassa puolestaan on ollut pitkään pakollinen kansallinen lobbausrekisteri. Siksi saattaa olla, että saksalaiset toimijat ovat tottuneista rekisteröitymään ja lisänneet tietonsa EU:n avoimuusrekisteriin matalalla kynnyksellä. Ehkä EU:n avoimuusrekisteriin liittyminen voikin heijastella kansallisia tottumuksia rekisteröitymisestä. Pelkän EU:n avoimuusrekisterin aineiston pohjalta asiasta tuskin voi sanoa enempää.
- Suomalaisten toimijoiden liittyminen avoimuusrekisteriin ja toimialaryhmät rekisterissä
Toisesta visualisoinnista voi tarkastella EU:n avoimuusrekisteriin liittymisen trendejä ja kuinka paljon toimijoita eri toimialaryhmistä on liittynyt.
Toimialaryhmät (sectors) ovat samat kuusi pääryhmää, joiden välillä toimijoiden tulee valita rekisteröityessään avoimuusrekisteriin.
Alla olevaa kuvaa klikkaamalla siitä saa interaktiivisen. Siinä voi tarkastella liittymistä kaikkien maiden tasolla tai valitsemalla tietyt maat tarkasteluun. Oletusasetuksena on suomalaisten toimijoiden tarkastelu.
Linkki interaktiiviseen kuvaan: https://public.tableau.com/views/Registrationtrends2008-2017/DashboardTrends?:embed=y&:display_count=yes
Kuten edellä todettu, vuodesta 2011 lähtien EU:n avoimuusrekisteriin liittyminen ja kulkuluvan saaminen Euroopan parlamenttiin on linkitetty toisiinsa. Suomalaisten toimijoiden liittymisessä olikin pienoinen piikki 2011, samoin kuin jos asiaa tarkastelee kaikkien liittyneiden tasolla.
Kokonaisuudessaan voi nähdä, että avoimuusrekisteriin on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta.
- Millä aihealoilla suomalaiset toimialaryhmät pyrkivät vaikuttamaan?
Kolmas visualisointi tuo esille millä aihealueilla (fields of interests) toimijat toimialaryhmittäin kertovat vaikuttavansa. EU:n avoimuusrekisterissä voi valita 37:stä vaikuttamisen aihealueesta.
Myös tämän visualisoinnin saa interaktiiviseksi klikkaamalla. Oletusasetuksena on jälleen suomalaisten toimijoiden tarkastelu. Alasvetovalikosta tarkastelun voi vaihtaa kaikkien rekisteröityneiden tarkasteluun tai tarkastella aihealueita maittain, eri toimialaryhmiin jaoteltuna.
Linkki interaktiiviseen kuvaan: https://public.tableau.com/views/LobbyingFinnishInstitutionsperFieldsofInterest_0/Dashboard1?:embed=y&:display_count=yes
Selkeästi toimialaryhmien välillä on eroja siinä, mihin vaikutetaan. Esimerkiksi melko oletetusti suomalaisille yritystoimijoille sisämarkkinakysymykset näyttäytyvät tärkeinä, NGO-puolelle kehityskysymyksiin vaikuttaminen.
Kokonaisuuden trendinä näyttää kuitenkin olevan, että ympäristö nousee kaikista keskeisimmäksi aihealueeksi EU vaikuttamisessa.
Lobbauksen käytänteitä on vaikea pyydystää rekisteriin
Samaan aikaan kun Suomessa keskustellaan lobbausrekisteristä, käydään myös keskustelua siitä, mikä ylipäätään lasketaan lobbaukseksi. Viralliset tapaamiset, toki. Mutta mitä muuta tulisi ymmärtää lobbauksen käytänteisiin kuuluvaksi? Pitäisikö esimerkiksi mediaan vaikuttaminen tehdä myös näkyväksi? Tai mistä lobbausprosessi alkaa ja mihin päättyy?
Olen tähän mennessä väitöskirjaani varten haastatellut 15 käytännön tason toimijaa, lobbauksen tekijää ja kohdetta. Määritelmät ja kokemus lobbauksesta vaihtelevat haastateltavien välillä. Moni myös käyttää lobbauskäsitteen sijaan mieluummin termejä vaikuttamistyö, vaikuttamisviestintä, edunvalvonta tai yhteiskuntasuhteet.
Avoin, laaja ja keskitetty rekisteriaineisto on tutkijoille ilon aihe ja auttanut esimerkiksi minua tutkimuksessani. Kun tavoitteena on läpinäkyvyyden lisääminen, on vaikea keksiä vasta-argumentteja rekisterille. Rekisteri toisi myös oman kiinnostavan näkökulman keskusteluun siitä, kuka on lobbari ja mikä lasketaan lobbaukseksi.
On kuitenkin vaikea luoda rekisteriä valvomaan lobbauksen käytänteitä, jos edelleen on epäselvää, mikä ymmärretään lobbaukseksi ja mikä esimerkiksi asiantuntijatyöksi tai viestinnäksi. Lobbausrekisteri voi kertoa hyvinkin pintapuolista tarinaa itse lobbauksen tekemisestä.
Tekstiä päivitetty 23.10.2018
Salla Mikkonen
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa, kansainvälisessä politiikassa. Hän tekee väitöskirjaa lobbauksesta, tutkien lobbauksen käytänteitä lobbareiden näkökulmasta Suomessa ja EU:ssa. Keskiössä on elintarvikekauppapolitiikassa lobbaaminen ja ei-valtiollisiin organisaatioiden sekä etujärjestöjen vaikuttamistyö.
Seuraa Twitterissä: @Salla_Mikkonen
Salla ja José Manuel ovat tutustuneet sekä aloittaneet yhteistyön Nessling Nestissä, Maj ja Tor Nessling säätiön rahoittamassa tutkijoiden yhteistyötilassa, jossa ratkotaan monitieteellisellä otteella ympäristöhaasteita, jaetaan ideoita ja sparrataan vastavuoroisesti.
