Vierailija

7.5.2019

 Marjo-Rita Juntunen 

Miten rakennat asiantuntijuutesi?

Mihin tältä alalta valmistuu? Miten työllistyn ja miten löydän oman alan työn? Mitä osaan ja miten kerron siitä? Nämä ovat kysymyksiä, jotka toistuvat yhteiskuntaosaajien kampuksilla ja joihin YKAn yhteisösuunnittelija Marjo-Rita Juntunen on tottunut vastaamaan. Tässä blogikirjoituksessa hän käsittelee asiantuntijuuden rakentamista kolmen tason kautta.

Kierrän työssäni paljon eri paikkakuntia ja yhteiskuntaosaajien kampuksia. Kyselen ja keskustelutan teemoista, jotka pohdituttavat alamme opiskelijoita. Kysymyksiä riittää laidasta laitaan, mutta ne tietyt toistuvat:

  • Mihin tältä alalta valmistuu?
  • Miten työllistyn ja miten löydän oman alan työn?
  • Mitä osaan ja miten kerron siitä?

Ensimmäiseen kysymykseen odotetaan yleensä vastausta tarkan ammattinimikkeen muodossa. Olisi tietenkin helpompaa hahmottaa omat opintonsa, jos tietäisi tarkkaan, mitä tavoittelee. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska yhteiskunta-alalta ei valmistu yhteen tiettyyn ammattiin, jota kohti kaikki pyrkivät. Kuvaavampaa on kertoa, että alalta valmistuu asiantuntijaksi ja teemat vaihtelevat siinä, missä opiskelevien mielenkiinnotkin. Ala myös muuttuu, ja raivaamme ammatillista tietämme kohti eri sektoreita. Pelkästään julkishallintoon työllistyvistä yhteiskuntaosaajista on vuosikymmenien saatossa tullut kaikille kolmelle sektorille, yksityiselle-, julkiselle- ja järjestösektorille, haluttuja ja tarvittuja vaikuttajia ja osaajia. Ei siis kannata turhaan rasittaa yhteiskuntaosaajaa kysymyksellä ”Mikä sinusta tulee isona?” Kysy mieluummin ”Mikä sinua kiinnostaa?”

Kiersin keväällä kampuksia puhumassa aiheesta ”Miksi sinä olet asiantuntija?”. Käsittelin asiantuntijuutta seuraavan kolmen tason kautta, joiden näen olevan avain oman asiantuntijuuden rakentamisessa:

  1. Kollektiivinen osaaminen – ymmärrät yhteiskuntaosaajien kollektiivisen osaamisen
  2. Yksilöllinen osaaminen – ymmärrät oman yksilöllisen osaamisesi
  3. Oppiminen ja kehittyminen – muista, että et koskaan ole ”valmis”, vaan oppiminen ja kehittyminen jatkuvat läpi uran

Generalistisuus supervoimana

Kollektiivinen osaaminen tarkoittaa alan tarjoamien mahdollisuuksien kontekstin ja osaamisen kentän ymmärtämistä. Yhteiskuntaosaaja pystyy omaksumaan paljon tietoa ja valjastamaan sen eri aloille. On tärkeää muistaa, että asiantuntijuuden käsite ei ole sidottu erikoistumiseen yhteen alaan. Kun hahmotamme, mihin kaikkeen pystymme ja missä kaikkialla yhteiskuntaosaajat voivat vaikuttaa, avautuu meille mahdollisuuksien kartasto.  Hallitsemme teemat politiikkatieteistä kansantaloustieteisiin ja tilastotieteistä viestintätieteisiin. Opintosuuntauksia on yli toistakymmentä, joten osaamista riittää. Voit mennä rohkeasti sinne, mikä kiinnostaa ja jalostaa sitä niin pitkälle kuin haluat.

Joku voisi nähdä tässä liian suuren haasteen; joukko generalisteja haluamassa ratkaista yhteiskunnan ongelmat. Generalistisuudesta on helppo ajatella lannistavasti:

”Kaikkea pitää osata ja sitten ei osaa kuitenkaan tarpeeksi hyvin. Kaikkialla on oltava ja kukaan ei hahmota, mitä oikein teen. Generalisti osaa vähän sitä sun tätä, mutta lopulta ei mitään.”

Alan ja yhteiskuntaosaajat tunteva kuitenkin tietää, että generalistisuus on vahvuus. Generalistin itseluottamusta kasvattava vahvistava tulkinta on onneksi saanut jalkaa jo ovenrakoon ja luo uskoa opiskelijoihin ja alan ammattilaisiin:

”Generalisti kykenee hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja suhteuttamaan erilaiset teemat osaksi isoa kokonaisuutta. Taustalla on ymmärrys monesta kentästä ja lopulta osaaminen ja tieto tiivistyy asiantuntijuudeksi ja kriittiseksi ajattelukyvyksi spesifien, omien mielenkiintojen perusteella valittujen teemojen ja aiheiden parissa.”

Työelämä – vain yksi taitojesi osoittaja

Ymmärrettyäsi missä kehyksessä toimit, siirrymme yksilölliseen osaamiseen. Mitä on sinun spesifi asiantuntijuutesi? Miten erottua joukosta tai tietää, mihin itse sijoittuu yhteiskuntaosaajien kartalla?

Voit aloittaa vastaamalla näihin kolmeen kysymykseen:

  • Minkä teemojen parissa haluat toimia?
  • Missä asioissa olet hyvä?
  • Mitä haluat oppia?

Rakentamalla asiantuntijuuttasi mielenkiintojesi ympärille turvaat, että sinulla riittää intoa ja kiinnostusta valitsemiesi teemojen kattavaan perehtymiseen läpi uran. Omien taitojen ja vahvuuksien tunnistamista ei kannata rajata vain työkokemusten kautta saatuihin kokemuksiin. Oletko hyvä kokousten vetäjä? Suunnitteletko opintosi huolella etukäteen ja osoitat näin organisointi- ja prosessinhallintataitoja? Kykenetkö toimimaan paineen alla, vaikka koulutehtävän palauttamiseen on enää vain ilta aikaa? Pystytkö motivoimaan ihmisiä ympärilläsi tai onko tekstin tuottaminen sinulle helppoa? Taitosi harrastuksissa, koulutehtävissä, ryhmätöissä tai vaikkapa järjestötoiminnassa paljastavat vahvuuksia, jotka heijastuvat nyt ja tulevaisuudessa myös työhösi. Et tarvitse viiden tai kymmenen vuoden työkokemusta, jotta voit puhua osaamisestasi.

Kysymys ”Mitä haluat oppia?” perustuu siihen, että myös oppiminen on yksilöllinen taito, jota kannattaa tuoda esille. Yhteiskuntaosaajana kykenet käsittelemään erilaista tietoa suhteessa informaatiotulvaan ja aiemmin oppimaasi. Yksilöllisen osaamisesi rakentavat teemat ja aiheet menevät limittäin, ja yhteiskunta tarvitsee osaajia, jotka näkevät puun metsältä ja metsän puilta.

Valmiita meistä ei tule koskaan

Pääsemme asiantuntijuuden rakentamisen tasoissa viimeiseen, oppimiseen ja kehittymiseen. Yhden taidon varaan perustuva työura on katoava käsite, johon ei kannata luottaa. Työuria, etenkin niiden alkua, kuvaa projektinomaisuus ja määräaikaiset työsuhteet. Omaa kenttäänsä saa etsiä erilaisten kokemusten ja töiden kautta. Myös asiantuntijuuden on kehityttävä ja sopeuduttava uran muutoksiin. Tämän takia oppiminen on nykyisen ja tulevaisuuden työelämän keskeinen taito. Kaikkea ei tarvitse osata juuri nyt, vaan asiantuntijuutesi syvenee uran aikana.

Ammatillinen profiili koostuu siitä, mitä osaat tehdä ja mitä haluat tehdä. Kun yhdistät tähän kombinaatioon vielä yhteiskuntaosaajien kollektiivisen osaamisen kentän, olet jo pitkällä. Muista, että valmis ei tarvitse olla koskaan. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että myös sinä muistat kysyä itseltäsi tasaisin väliajoin: ”Mikä minua kiinnostaa?”

 

Marjo-Rita Juntunen

Kirjoittaja on YKAn yhteisösuunnittelija, joka vastaa eri verkostojen ja yhdistysten toiminnan tuesta ja jäsenlähtöisestä kehittämisestä.

avatar
1 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
Marjo-Rita Juntunentuukka Recent comment authors
  Subscribe  
Ilmoita
tuukka
Vieras
tuukka

Ainakaan filosofiaa opiskelemassa ei päädy kuin työttömäksi. Minustakin piti tulla tutkija/kirjailiaj tai järjestötyöntekijä. Nyt pitkäaikaistyötön Jyväskylässä, mistä ei löydy mitään töitä. Tämmöstä. Jyväskylän Yliopisto tuottaa maistereita kortistoon

Marjo-Rita Juntunen
Vieras

Hei, kiitos kommentistasi. Vaikka työllistyminen on tilastollisesti yhteiskunta-alan osaajille hyvällä mallilla, jäsentemme työtilanteet ovat erilaisia ja tiedostamme sen. Liittona YKA haluaa auttaa jäseniään tunnistamaan vahvuutensa ja tunnistamaan missä kaikkialla ja miten näitä vahvuuksia voi käyttää. Oletko tutustunut YKAn tarjoamiin urapalveluihin, joihin kuuluu niin henkilökohtaista uraneuvontaa kuin myös webinaareja, verkkovalmennusta ja koulutuksia?

Olemme koonneet urapalvelumme kotisivuillemme osoitteeseen:
https://www.yhteiskunta-ala.fi/edut-ja-palvelut/urapalvelut/

Webinaarikirjastomme löytyy nettisivuiltamme verkkoasioinnista.

Terveisin, Marjo-Rita/YKA

Jaa artikkeli