9.1.2015

 Jaana Koskela 

Muutosten suodattaja

Yhteiskuntatieteilijän kirous on se, että tiedämme, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin miltä näyttävät. Tämä ominaisuus voi onneksemme olla elintärkeä työelämässä, etenkin esimiestyössä ja muutosten läpiviemisessä. Prosessien ja kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallitseminen on tarpeellista. Esimiehiltä vaaditaan rohkeutta, systematiikkaa ja tervettä uteliaisuutta. Tätähän meiltä yhteiskunta-alan korkeakoulutetuilta löytyy! Yhteiskuntatieteilijä on laaja-alainen vastuunkantaja ja keskustelija, kuten puheenjohtajamme […]

Yhteiskuntatieteilijän kirous on se, että tiedämme, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin miltä näyttävät. Tämä ominaisuus voi onneksemme olla elintärkeä työelämässä, etenkin esimiestyössä ja muutosten läpiviemisessä.

Prosessien ja kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallitseminen on tarpeellista. Esimiehiltä vaaditaan rohkeutta, systematiikkaa ja tervettä uteliaisuutta. Tätähän meiltä yhteiskunta-alan korkeakoulutetuilta löytyy! Yhteiskuntatieteilijä on laaja-alainen vastuunkantaja ja keskustelija, kuten puheenjohtajamme Mikko Eskola kirjoittaa blogissaan. Yhteiskuntatieteilijä hahmottaa, mihin kokonaisuuteen tai kehityskulkuun yksittäinen muutos kytkeytyy. Muutoksen perustelu sekä asiakkaiden, johdon ja työntekijöiden kuuntelu on ratkaisevassa asemassa työn onnistumiseksi.

Esimiestyön valmentajana toimiva Helka Pirinen keskusteli Yle Puheessa loppuvuodesta 2014 esimiesten uupumuksesta. Hän toteaa, että esimiehen tärkeimpiä tehtäviä on suodattaminen. Suodattaminen niin ylös- kuin alaspäin: asiakkailta johdolle tai työntekijöille, johdolta työntekijöille ja toisinpäin. Kaikkia muutoksia tai kehittämistoimenpiteitä tai kaikkea ei tule viedä työntekijöille, eikä toisaalta kaikki työntekijöiltä tuleva palaute vaadi eteenpäin viemistä vaan suodattamista. Asiakas on kuningas, häntä kuunnellaan, mutta vaatimukset pitää mitoittaa organisaatiolle mahdollisiksi.

Muutoksen Pirinen näkee pääsääntöisesti positiivisena elementtinä, mutta jatkuva muutos ei tee hyvää organisaatiolle, vaan perustyölle tulee olla aikaa ennen seuraavaa muutosta. Muutokset vievät paljon aikaa, mutta niissä piilee myös mahdollisuus. Tärkeää on aukikirjoittaa, mihin muutoksella pyritään, mikä on tavoite.

Pirinen ei ota kantaa, mikä koulutus antaa parhaat valmiudet esimiestyöhön. Kuullun, nähdyn ja koetun perusteella uskallan väittää, että yhteiskunta-alan koulutus antaa hyvät valmiudet esimiestyöhön. Sinä olet vaikuttaja –kampanjan Antton Rönnholm sanoo, että yhteiskuntatieteilijä on empaattinen ja ymmärtäväinen. Tässä piilee vastaus, miksi yhteiskuntatieteilijä voi olla hyvä esimies ja muutosten tekijä: kun esimies kuuntelee, on empaattinen ja etsii ratkaisuja, hänet koetaan hyväksi johtajaksi.

Se, että on kiinnostunut vähän kaikesta yhteiskunnassa, voi toki koitua kohtaloksi. Jos seuraa joka ikistä ilmiötä ja trendiä, voi lopputuloksena olla sekametelisoppa, jota on mahdotonta hallita. Turbulenssissa vaateita ja muutoksia voi kuitenkin tulla jatkuvalla syötteellä kaikista suunnista, ja vaarana voi olla myös uupumus. On tärkeää pysähtyä, analysoida ja suodattaa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.

P.S. Liittomme Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry otti viime vuoden lopulla kantaa julkisen sektorin virkamiesten vastuuttomaan syyttelyyn. Kannanotossa viitattiin siihen, kuinka hyvä hallinto takaa kansalaisten oikeusturvan. Tähän lisäisin, että kokemukseni mukaan lähes jokaisessa julkisen sektorin hallinnossa keskeisimpiä tehtäviä on niin oman kuin koko organisaation tehtävien hoitaminen järkevimmin, yksinkertaisemmin ja sitä kautta paremmin.

Jaana-Koskela

Jaana Koskela
Kirjoittaja on Lapin yliopistosta valmistunut YTM ja toimii tammikuussa 2015 vt. kunnanjohtajana Pelkosenniemen kunnassa Itä-Lapissa sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen hallituksessa v. 2013–16.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli