30.3.2016

 Mikael Seppälä 

Palvelumuotoilusta vaikuttavuutta yhteiskuntatieteisiin

Miksi yhteiskuntatieteet eivät vaikuta yhteiskunnallisesti? Miksi yliopistoissa toimivat yhteiskuntatieteilijät eivät ole yhteiskunnan ja yhteisöjen kehittämisen kumppaneita? Olen vuosien varrella toistuvasti pohtinut näitä kysymyksiä ja pyrkinyt löytämään niihin potentiaalisia ratkaisusuuntia. Kyse on lähtökohtaisesti siitä, mitä arvostamme, minkälaisissa konteksteissa koemme toimivamme ja minkälaisia välineitä ympäristössämme on käytössä. Perinteinen tiede sekä siihen liittyvät perusteelliset ja täsmälliset menetelmät perustuvat […]

Miksi yhteiskuntatieteet eivät vaikuta yhteiskunnallisesti? Miksi yliopistoissa toimivat yhteiskuntatieteilijät eivät ole yhteiskunnan ja yhteisöjen kehittämisen kumppaneita? Olen vuosien varrella toistuvasti pohtinut näitä kysymyksiä ja pyrkinyt löytämään niihin potentiaalisia ratkaisusuuntia. Kyse on lähtökohtaisesti siitä, mitä arvostamme, minkälaisissa konteksteissa koemme toimivamme ja minkälaisia välineitä ympäristössämme on käytössä.

Perinteinen tiede sekä siihen liittyvät perusteelliset ja täsmälliset menetelmät perustuvat staattiseen käsitykseen todellisuudesta, jossa menetelmiä ja lähestymistapoja käyttäen saavutetaan modernin ihanne, perimmäinen käsitys luonnosta, jolla ei ole mitään tekemistä kulttuurin kanssa.

Samalla tavalla kuin valo voi ottaa sekä partikkelin että aallon muodot, yhtälailla maailmankatsomus voi olla staattinen tai virtaava. Jos tieteellistä maailmankatsomusta (ontologiaa) halutaan tarkastella virtauksen kautta, tarkastellaankin maailmaa, jossa perimmäisten totuuksien löytäminen ei ole mahdollista. Tämänkaltaisessa maailmassa pitää vain hypätä kulloiseenkin junaan, joka on menossa paikkaan, jota emme osaa ennakoida.

seppälän blogi
Staattinen ja virtaava todellisuuskäsitys vaikuttavat tapoihin, joilla ymmärrämme todellisuutta.

Mitä jos siis tieteilijöinä mietimme, tutkimme ja ymmärrämme niin kuin ennen, mutta samalla hyväksymme vajaavaisuutemme ja yrittäisimme myös tehdä enemmän? Yhteiskuntaan ja yhteisöihin vaikuttavaa sekä niitä auttamaan pyrkivää tutkimusta on tehty sosiaalipsykologian saralla toimintatutkimuksen nimikkeen alla jo Kurt Lewinin (1890-1947) ajoista asti. Lähestymistapa on noussut yleiseen tietoisuuteen viime vuosina muotoiluajattelun (design thinking) ja siihen perustuvan palvelumuotoilun myötä.

Muotoiluajattelussa voisi piillä mahdollisuuksia yhteiskunnallisesti vaikuttavampaan ja mukautuvampaan yhteiskuntatieteeseen. Palvelumuotoilun johtava arvo on, että halutaan auttaa jotain yhteisöä heidän kohtaamansa ongelman kanssa. Palvelumuotoiluprosessia kuvataan usein double diamond –mallin avulla. Uskotaan, että ongelmaa ei ymmärretä lähtökohtaisesti, joten niin kuin yhteiskuntatieteilijönä teemme, meidän pitää tutkia ihmisiä (research), joita ongelma koskee. Käytettävissä olevassa ajassa teemme parhaimpamme ongelman hahmottamiseksi ja pyrimme sen jälkeen määrittämään sen tarkemmin erityisesti ihmisten näkökulmasta, joihin ongelma vaikuttaa (insight).

Tämän jälkeen palvelumuotoiluprosessissa siirrytään ratkomaan ongelmaa yhdessä ihmisten kanssa, joihin ongelma vaikuttaa (ideation, co-creation), että saadaan tuotettua kontekstiin sopivia ratkaisuja. Ratkaisuvaihtojen hahmottamisen jälkeen tehdään nopeita ja halpoja prototyyppejä, joiden avulla testataan ratkaisun onnistuneisuutta. Prototyyppejä voidaan niiden edullisuuden vuoksi tehdä lukuisia, ja tämä mahdollistaa vaiheittaisesti tarkentuvien, kontekstiinsa parhaiten sopivien ratkaisujen kehittämisen kokeilukulttuurin avulla.

seppälän blogi2
Muotoiluajattelussa piilee mahdollisuuksia yhteiskuntatieteiden vaikuttavuuden ja mukautuvuuden lisäämiseen.

En ole kuullut Suomessa tehtävän muotoiluajatteluun perustuvaa yhteiskuntatiedettä, mutta toivon, että sen mahdollisuuksissa nähdään arvoa vaikuttavampien yhteiskuntatieteiden kehittämisessä.

Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ja YKA järjestävät ma 11.4. klo 17 YKAn toimistolla Uuden ajan ammattiliiton palvelumuotoilutyöpajan, jossa voi päästä kokeilemaan palvelumuotoilun menetelmiä ja kehittämään prototyyppejä sen suhteen, minkälainen voisi olla uuden ajan ammattiliiton rooli.

Pyydämme ilmoittautumisia sähköpostitse osoitteeseen palvelumuotoilu@paasy.info viimeistään pe 8.4., sillä työpajassa on tilaa enintään 20 osallistujalle.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/689440834492700/

 

mikael seppäläMikael Seppälä

Kirjoittaja on YTM, KM, KTM ja palvelumuotoiluyrittäjä Fitforpurpo.se-yrityksessä.

 

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli