Peleillä maailmaa parantamaan
Yksi kiinnostavimmista suomalaisista tulevaisuuden lupauksista on kehkeytymässä oleva hyötypelisektori. Digitaalisten hyötypelien markkinoiden uskotaan kasvavan nopeasti miljardeihin euroihin tai dollareihin. Kumpi tahansa valuutta käy maksuvälineeksi. Nice nörteille, vai mitä? Eipä aivan niinkään, sillä tämä tarjous koskee myös yhteiskuntatieteilijöitä. Hyötypeli on kummajainen. Sitä pitää lähestyä kaartaen, varovasti. Ensin pitää todeta, että hyötypeli ei ole viihdepeli, ei missään […]
Yksi kiinnostavimmista suomalaisista tulevaisuuden lupauksista on kehkeytymässä oleva hyötypelisektori. Digitaalisten hyötypelien markkinoiden uskotaan kasvavan nopeasti miljardeihin euroihin tai dollareihin. Kumpi tahansa valuutta käy maksuvälineeksi. Nice nörteille, vai mitä? Eipä aivan niinkään, sillä tämä tarjous koskee myös yhteiskuntatieteilijöitä.
Hyötypeli on kummajainen. Sitä pitää lähestyä kaartaen, varovasti. Ensin pitää todeta, että hyötypeli ei ole viihdepeli, ei missään tapauksessa. Hyötypeli on vakava asia. Siitä on taloudellista, sosiaalista ja inhimillistä hyötyä. Hyötypeli opettaa ja kehittää. Se kerryttää tärkeää dataa sekä lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tulosta syntyy viivan alle.
Viihdepelit sen sijaan ovat epämääräisiä, vaarallisiakin. Jokainen on törmännyt tai ainakin meinannut törmätä Pokemon Go –pelaajiin, ellei ole sattunut jopa itse pelaamaan. Tunnen aikuisia, jotka ovat saavuttaneet tason kolmekymmentä, ihan vain huvikseen pelaamalla. Hyötyä moisesta puuhasta ei ole, ei ainakaan paljoa, mitä nyt ehkä vähän sosiaalisessa mielessä. Hyötypelistä taas on hyötyä, ei huvia. Ei ainakaan paljoa. Helppoa erottelua, vai mitä?
Toisen tarttumapinnan hyötypeleihin voi saada vertaamalla niitä ylipäänsä tietokoneohjelmistoihin ja digitaalisiin sovelluksiin. Niistä kun on enimmäkseen hyötyä, vaikka toisaalta ne ovat usein myös tavattoman tuskastuttavia käyttää. Projektinhallintaohjelmisto ei taatusti viihdytä eikä työajanseurantasovellus koukuta siitä huolimatta, että käyttäjäystävällisyydestä on puhuttu pitkään. Hyödyllisistä sovelluksista seuraa työpaikalla monesti sähläämistä, pahaa mieltä ja mielipahaa, joka myös leviää työyhteisössä sovelluksen käyttäjän yrittäessä löytää jonkun, joka osaisi auttaa käyttäjän pois ystävällisen sovelluksen hampaista.
Edellä kuvatut digitaaliset tahmatassut eivät ole hyötypelejä. Hyötypelit ovat tyypillisesti kyllä digitaalisia sovelluksia, mutta ne eivät ole tuskastuttavia eivätkä hankalia käyttää. Sen sijaan ne ovat palkitsevia, mukavia ja ainakin melkein koukuttavia. Ne ovat niin ystävällisiä, että saavat käyttäjänsä hymyilemään, kokemaan mielekkyyttä ja flow’ta. Hyötypeli voi nostaa aktivaatiotasoa niin, että tylsätkin hommat sujuvat samassa imussa. Ilmiö voi myös levitä työpaikalla nostaen firman fiilismittarihymiön suupielet korviin. Parhaat hyötypelit ovatkin itse asiassa viihdyttäviä ja rajaviiva huvin ja hyödyn välillä piirtyy kovin haaleaksi.
Miten tämä sitten yhteiskuntatieteilijöitä liikuttaa? Ensinnäkin yhteiskuntatieteilijät ymmärtävät käyttömukavuuden päälle ja voivat jatkossa edellyttää sovelluksilta vähemmän tahmaa ja hampaita ja enemmän innostavuutta ja flow’ta. Paras kohta seuraa kuitenkin sen hoksaamisesta, että teknologia on valmiina ja koodaaminen bulkkia. Tarvitaan erityisesti fiksuja tyyppejä tuottamaan sisältöjä. Ehkä kyky kommunikoida teknologian taitajien kanssa on kuitenkin eduksi, sillä pelit tehdään kimpassa, hyvällä porukalla.
Mahdollisissa sisällöissä vain taivas on rajana. Melkein minkä tahansa voi pelillistää. Digitaalisille hyötypeleille löytyy sijaa etenkin sieltä, missä tylsä ja turhauttava on vallannut tilan innostukselta ja inspiraatiolta. Sisällöntuottajien ohella tahman, tylsyyden ja turhautumisen vastaiseen työhön tarvitaan pelillistämisen osaajia, eli pelillisen logiikan taitajia. Näitäkin löytyy yhteiskuntatieteilijöistä. Me, jos ketkä, tiedämme, että mukava on hyödyllistä. Että ei kun pelillistämään!
Anu Järvensivu
Kirjoittaja on työelämäntutkija ja digitaalisen pelillistämisen asiantuntija, aikuiskasvatuksesta väitellyt sosiologian dosentti.