Reilumpi aktiivimalli
Viime viikkoina julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti työttömyysturvan aktiivimallista. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen muutoksen kumoamista ajava kansalaisaloite sai nopeasti yli satatuhatta allekirjoitusta (tätä kirjoittaessa allekirjoituksia on jo yli 127 000). On hyvä että aktiivimallista viimein puhutaan – muutos kun hyväksyttiin eduskunnassa varsin hissun kissun. Uudistus on toki ollut valmistelussa ja siten työmarkkinajärjestöjenkin työpöydällä jo pitkään. Myös YKA […]
Viime viikkoina julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti työttömyysturvan aktiivimallista. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen muutoksen kumoamista ajava kansalaisaloite sai nopeasti yli satatuhatta allekirjoitusta (tätä kirjoittaessa allekirjoituksia on jo yli 127 000). On hyvä että aktiivimallista viimein puhutaan – muutos kun hyväksyttiin eduskunnassa varsin hissun kissun. Uudistus on toki ollut valmistelussa ja siten työmarkkinajärjestöjenkin työpöydällä jo pitkään. Myös YKA lausui aktiivimallista kesäkuussa ja esitti mallin hylkäämistä.
YKA kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti siihen, että työttömällä on rajatut mahdollisuudet vaikuttaa omaan asemaansa. Työnhakijan oman aktiivisuuden lisäksi mahdollisuuksiin säilyttää päivärahan taso vaikuttavat tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja niiden laatu. Koulutusalojen, ammattien ja alueellisten erojen vuoksi moni työtön jää vaille niin pidempiaikaista työtä kuin aktiivimallin minimin täyttävää pätkätyötäkin. Lisäksi TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota työllistymistä edistäviä palveluita eri puolilla maata ja eri kohderyhmille vaihtelevat. Oikeus täysimääräiseen työttömyysturvaan ei saisi riippua asuinpaikasta, ammattialasta tai koulutustasosta.
YKA kannattaa lain uudelleenarviointia ja kumoamista. Laki on kuitenkin hyväksytty ja voimassa, eikä kansalaisaloitteen menestymismahdollisuuksia eduskuntakäsittelyssä ole vielä mahdollista arvioida. Mikä siis neuvoksi?
Vaikka aktiivimalli ei kaatuisi, voi sitä parantaa. Tässä muutama ehdotus siitä, kuinka malli olisi reilumpi ja tukisi työllistymistä kaavamaista velvoittamista monipuolisemmin:
- Aktiivinen omatoiminen työnhaku huomioitava aktiivisuutena. Kun aktiivinen työnhaku riittää täyttämään aktiivisuusvelvoitteen, on työttömällä nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itse työttömyysturvansa tason säilymiseen. Tämä muutos mahdollistaisi myös valmistelussa olevasta erillisestä aktiivisen työnhaun mallista luopumisen.
- TE-toimistoihin lisää resursseja palveluihin. Palveluita tulee olla aidosti tarjolla eri kohderyhmille eri puolilla Suomea. Työvoimapalveluiden puute ei saa johtaa työttömien rankaisemiseen työttömyysturvaa alentamalla.
- Aktiivisuuden eri muotoja pitää voida laskea yhteen. Työelämässä palkkatyö, yrittäminen ja esimerkiksi opiskelu lomittuvat yhä useammin keskenään. Työelämän muuttuminen pitää huomioida myös aktiivimallissa eri aktiivisuuden muotojen joustavana yhdistämisenä.
- Mahdollisuus sopia TE-toimiston kanssa myös muusta aktiivisuuden osoittamisen tavasta. Jos työtä tai palveluita ei yksinkertaisesti ole tarjolla, pitää TE-toimistolla olla harkintavaltaa sopia työttömän kanssa myös muunlaisesta aktiivisuuden osoittamisen tavasta. Myös perustuslakivaliokunta ehdotti tämänkaltaista muutosta aktiivimallia koskevassa lausunnossaan. Esimerkiksi akavalaisten liittojen työttömille järjestämiin koulutuksiin ja vertaisryhmätoimintaan (kuten Työnhakuboosteriin) osallistuminen tarjoaisivat oivan mahdollisuuden osoittaa aktiivisuutta työttömyysaikana.
Piritta Jokelainen
Kirjoittaja on VTM ja YKAn erityisasiantuntija.
