Päätoimittajalta

16.2.2015

 Kati Ahtiainen 

Selkeät pelisäännöt helpottavat somettelua

”Vähäks sulla on kiva työ, kun saat vaan koko päivän olla somessa!” Näin totesi tyttäreni, kun yritin kertoa työstäni. Maagisen Facebook-sanan jälkeen oli turha enää yrittää väittää, että teen ihan oikeita, välillä tylsiäkin, töitä.

Viestijän toimenkuvassa sosiaalinen media on väline, jota on pakko seurata. Mutta mikä on tilanne muilla asiantuntijoilla? Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kyselyn mukaan sosiaalinen media on jo osa työpaikkojen arkea: noin kolmannes hyödyntää sitä sisäisessä ja puolet ulkoisessa viestinnässä. Vaikka sosiaalinen media on tuonut kiistatta hyötyjä viestinnän nopeuteen, kontaktien ylläpitoon ja brändäykseen, haittojakin alkaa pikkuhiljaa tulla esiin.

Monet haitoista liittyvät ajankäyttöön. Arvelen, että muistio tai raportti valmistuu asian-tuntijan käsissä nopeammin ilman somen seurantaa. Työntekoa häiritseviä tekijöitä on ollut ennenkin, mutta sosiaalisen median myötä häiriötekijöitä on tullut lisää. Facebookiin tipahtelevat päivitykset ja Twitterin ilmoitukset häiritsevät kenen tahansa keskittymistä. Aivotutkijat ovat jo pitkään muistuttaneet haitoista, joita aiheutuu monen asian tekemisestä yhtä aikaa. Sosiaalisen median seuraaminen on jälleen yksi tehtävä lisää multitas-kauksen listalla.

Sosiaalisen median pelisäännöt puuttuvat vielä useilta työpaikoilta. Jos somen käyttö ei ole virallisesti osa työnkuvaa, voi seurannasta työajalla tulla lisätaakka. Olettaako työnantaja, että työntekijät seuraavat työyhteisön somekanavia ja ottavat kantaa palautteisiin? Epätietoisuus voi kuormittaa henkisesti ja hankaloittaa ajanhallintaa. Esimiehellä on viime kädessä oikeus puuttua sosiaalisen median käyttöön. Järkevintä olisi yhdessä sopia työyhteisön pelisäännöistä.  Onko sinun työpaikallasi laadittu ohjeistusta sosiaalisen median käytöstä?

Saatan olla ajatukseni kanssa vähemmistössä, mutta jos minä saisin päättää, kukaan ei roikkuisi sosiaalisessa mediassa kokousten aikana. On hämmentävää puhua ihmiselle, joka tuijottaa ruutua. Diginatiiveille on kenties mahdollista seurata virtuaalista ja todellista elämää samaan aikaan, mutta kyllä siitä kommunikointi kärsii. Ja voi esiintyjäparkaa, joka ei saa seminaarissa katsekontaktia laitteitaan tuijottavaan yleisöön!

Liitto meni Facebookiin syksyllä 2010, ja vuosi vuodelta somekanavien määrää on lisätty. Millaista sisältöä toivoisit löytäväsi liiton kanavista? Laita palautetta ja ideoitasi osoitteeseen viestinta@yhteiskunta-ala.fi.

Kati Ahtiainen

Viestintäpäällikkö, VTM
Ura-lehden päätoimittaja

Kommentoi

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli

Päätoimittajalta

Työntekijälähettiläs ei turhia ujostele

Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi

Sinä olet liiton arvokkain voimavara

Sinäkin saatat olla jo liian vanha

Luottamus syntyy avoimuudesta

Trendi johtaa yrittämään

Arkista aherrusta kritiikin keskellä

Varo harmaan ylityön ansaa!