Vierailija

26.8.2016

 Maria Rytkönen 

Strategisella tiedolla korkeakoulutetuksi

Koulutus periytyy Suomessa, ja vanhempien koulutustaso sekä varallisuus vaikuttavat siihen, millaisia koulutusvalintoja heidän lapsensa tekee. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin monimutkaisempia prosesseja. Usein väitetään myös liian helposti koulutusmahdollisuuksien olevan kaikille samat, koska suomalainen koulutus on maksutonta. Isän korkea työmarkkina-asema antaa lapselle jopa kahdeksankertaiset mahdollisuudet valikoitua elitistisille korkeakoulualoille verrattuna isän matalaan työmarkkina-asemaan. Lääketiede, oikeustiede ja liikuntatiede ovat […]

Koulutus periytyy Suomessa, ja vanhempien koulutustaso sekä varallisuus vaikuttavat siihen, millaisia koulutusvalintoja heidän lapsensa tekee. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin monimutkaisempia prosesseja. Usein väitetään myös liian helposti koulutusmahdollisuuksien olevan kaikille samat, koska suomalainen koulutus on maksutonta.

Isän korkea työmarkkina-asema antaa lapselle jopa kahdeksankertaiset mahdollisuudet valikoitua elitistisille korkeakoulualoille verrattuna isän matalaan työmarkkina-asemaan. Lääketiede, oikeustiede ja liikuntatiede ovat edelleen kaikista voimakkaimmin periytyviä aloja. Miksi sosioekonominen tausta siis vaikuttaa Suomessa koulutusvalintoihin?

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Koulutukseen valikoituminen -hankkeessa tutkin koulutuksen periytyvyyttä erityisesti kulttuurisen pääoman näkökulmasta. Tarkastelin sitä, kuinka kodin tavat toimia, viettää vapaa-aikaa ja asettaa tavoitteita tukevat kouluttautumista suhteessa sosioekonomiseen taustaan.

Kyse ei ole pelkästään varsinaisista tiedoista ja taidoista, vaan myös hiljaisesta tiedosta, joka luo ymmärrystä mahdollisuuksista ja keinoista tavoitella itselle hyödyllisiä polkuja. Olen kutsunut tätä tutkimuksessani strategiseksi tiedoksi.

Korkeakouluttautuneet vanhemmat kykenevät tarjoamaan välineitä oppimisprosesseihin koulutuspolun aikana esimerkiksi kotiläksyissä auttamisen, harrastamiseen kannustamisen ja henkisen tukemisen kautta. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset saavat kotiympäristössä käsityksen koulutuksen tärkeydestä, koulutusjärjestelmän rakenteista, koulutukseen hakemisen edellytyksistä, eri oppiaineiden merkityksestä sekä koulutusvalintojen mahdollisuuksista.

Vanhempien konsultaatio voi alkaa jo ennen peruskoulua, kun he pohtivat päiväkodin tai peruskoulun valintaa strategisesta näkökulmasta. Mitä enemmän strategista tietoa nuorelle kertyy, sitä laajemmat mahdollisuudet hänellä on tehdä “oikeita” koulutusvalintoja sekä menestyä opinnoissa. Koska strategista tietoa kertyy pitkin koulutuspolkua, ovat lapset jo eriarvoisessa tilanteessa saadessaan opinto-ohjausta koulussa. Yksilö ei välttämättä edes tunnista saavansa ohjausta koulutusvalintapäätöksiinsä, koska ohjaavat tekijät ovat osa yksilön omaa minäkuvaa, identiteettiä ja habitusta.

Perheen kulttuurinen pääoma tarkoittaa lapselle rikasta ympäristöä esimerkiksi kirjojen, korkeakulttuurin ja harrastusten eri muodoissa. Matalan sosioekonomisen aseman perheillä ei ole mahdollisuutta tarjota yhtä rikasta ympäristöä, ja näin ollen vapaa-ajalla saatavat oppimista tukevat tiedot ja kokemukset jäävät vähemmiksi. Kun resurssit kehittää itseään ovat niin erilaiset, myös mahdollisuudet menestyä ja edetä korkeakouluopintoihin asti ovat pienemmät. Kasvavat harrastusmaksut ja lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus eivät tätä kehitystä käännä.

 

Maria Rytkönen

Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja koulutusasiantuntija, joka on tutkinut koulutuksen periytyvyyttä.

Rytkönen, M. (2016) Koulutuksen periytyvyys – kulttuuri eriarvoistaa. Teoksessa Söder, K. & Karlsson, A. (2016) Tulevaisuuden koulutuspolitiikka. Into kustannus.

Aarnio L., Rytkönen M. & Saari J. (2015) Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen: Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, 51/2015.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli