Suomen korkeakoulu – enemmän kuin osiensa summa
Lokakuun lopussa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriössä tänä vuonna hartaasti valmisteltu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Korkeakouluvision keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi osaamistason kasvattaminen, joustavat ja yksilölliset opintopolut, elinikäisen oppimisen vahvistaminen, korkeakoulujen avoimet toimintatavat sekä keskinäinen erikoistuminen. Vision tavoitteet ovat pääosin varsin helposti allekirjoitettavia, mutta kovin ylätasoisia ja instituutiokeskeisiä. Visio on korkeakouluista korkeakouluille, ei niinkään visio suomalaisen […]
Lokakuun lopussa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriössä tänä vuonna hartaasti valmisteltu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Korkeakouluvision keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi osaamistason kasvattaminen, joustavat ja yksilölliset opintopolut, elinikäisen oppimisen vahvistaminen, korkeakoulujen avoimet toimintatavat sekä keskinäinen erikoistuminen.
Vision tavoitteet ovat pääosin varsin helposti allekirjoitettavia, mutta kovin ylätasoisia ja instituutiokeskeisiä. Visio on korkeakouluista korkeakouluille, ei niinkään visio suomalaisen korkean osaamisen ja oppimisen tulevaisuudesta. Myös konkreettisten toimenpiteiden valmistelu jätettiin tiekarttaprosessiin, jota on tällä viikolla käynnistelty korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa Kuopiossa.
Ehdotus tiekartaksi olisi jo tarjolla. YKA, Suomen Ekonomit ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat ehdottaneet valtakunnallista Suomen korkeakoulu -alustamallia, jossa opiskelija voi suorittaa opintoja joustavasti kaikkien suomalaisten korkeakoulujen tarjonnasta – organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Koulutusta voitaisiin alustan kautta tarjota korkeakouluopiskelijoiden lisäksi myös korkeakoulupaikkaansa tai kiinnostavaa alaa vielä hakeville sekä jo työelämässä oleville elinikäisille oppijoille.
Alustamalli lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa joustavasti omannäköisensä tutkinto ja tarjoaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia laajasti erilaisille oppijoille. Olennaisinta alustamallissa onkin se, että keskiössä on oppija, oppiminen ja sisällöt – eivät rakenteet, järjestelmät tai organisaatiot.
Nykyiset korkeakoulujen toimintaa ohjaavat rakenteet kannustavat pikemminkin keskinäiseen kilpailuun kuin luottamukseen ja yhteistyöhön. Korkeakouluille alusta olisi uusi mahdollisuus verkostomaiseen yhteistyöhön. Kun koulutustarjonta avataan valtakunnallisesti, on korkeakouluilla kullanarvoinen mahdollisuus pohtia mitä kannattaa tehdä yhdessä, mitä itse omalla vahvuusalueella.
Suomi on pieni, osaamisesta elävä maa. Korkeakoulujen keskinäisen kilpailun sijaan pitäisi panostaa siihen, että korkeakoulukentällä oleva osaamisen kirjo saataisiin yhteistyön avulla kanavoitua valtakunnallisesti mahdollisimman monen saataville.
Hahmotelmamme Suomen korkeakoulu -alustamallista on keskustelunavaus, ei viimeistä piirtoa myöten hienosäädetty valmis kokonaisuus. Otamme mielellämme vastaan palautetta, ideoita ja kehittämisajatuksia. Tavoitat alustamallin taustalla olevat liittojen asiantuntijat parhaiten Twitteristä:
@PirittaJ (YKA)
@SuviEriksson (Ekonomit)
@NiinaJurva (SYL)
Osallistu siis keskusteluun ja auta virittämään Suomen korkeakouluista osiensa summaa suurempi menestystarina!
Piritta Jokelainen
Kirjoittaja on VTM ja YKAn erityisasiantuntija.
