Opiskelijat YKAssa

20.5.2021

 SYY-aktiivit 

SYY-blogi: Todistusvalinta heikentää yleissivistävän yhteiskuntaopin asemaa

Pitkän matematiikan korkea pisteytys yliopistoissa on omiaan luomaan ongelmia yhteiskunnalliselle alalle pyrkiville opiskelijoille. Ylen haastattelema yhteiskunta-alalle pyrkivä opiskelija käytti aikaansa oppiaineisiin, jotka eivät kiinnostaneet, mutta joilla olisi saanut hyvät pisteet yliopiston todistusvalinnassa. Vaihdos itseä kiinnostaviin aineisiin, kuten yhteiskuntaoppiin, eväsi häneltä hänen oman arvionsa mukaan mahdollisuuden tulla valituksi todistusvalinnassa.

Korkeakoulut ottivat todistusvalinnan käyttöön vuonna 2020, ja nyt pääosa yhteiskunnallistenkin alojen korkeakoulupaikoista täytetään lukion ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Oppiaineet pisteytetään korkeakoulujen sopimien sääntöjen mukaisesti. Usein pitkän matematiikan laudaturilla saa parhaat pisteet huolimatta siitä, että opiskelija hakeutuu alalle, jossa matematiikan osaamisen sijaan joidenkin toisten aineiden osaamisella olisi todellisuudessa enemmän painoarvoa.

Näin on esimerkiksi Tampereen yliopistossa: politiikan tutkimuksen, hallintotieteiden ja yhteiskuntatutkimuksen koulutuksissa yhteiskuntaopista voi saada niin sanottuna painotettuna aineena 34 pistettä, jos ylioppilastutkinnossa on laudatur. Jos painotusta ei ota yhteiskuntaoppiin, tippuu sen pisteytys laudaturin osalta 20 pisteeseen. Vertailun vuoksi: pitkästä matematiikasta voi laudaturilla saada 36,1 pistettä, lyhyestä matematiikasta 28,3 ja myös luonnontieteiden pisteytys kiilaa yhteiskuntaopin ohitse.

Muun maussa opetusministeri Jussi Saramo on ilmaissut Ylelle huolensa nykyisestä tilanteesta. Kun matematiikkaa tai luonnontieteitä saatetaan opiskella puoliväkisin, on se todistetusti pois muilta oppiaineilta. Esimerkiksi yhteiskuntaopin opiskelu on vähentynyt ja lisäksi vieraiden kielten opiskelun osalta tilanne on huono. Ministeri toteaakin Ylelle osuvasti: ”Ymmärrän matematiikan ja fysiikan tärkeyden. Olen silti huolissani kielten ohella historian ja yhteiskuntaopin osaamisen tärkeydestä. Tällaisina aikoina, jolloin kaikenlaisten valeuutisten määrä ja vihanlietsonta kasvaa, tarvitsisimme laaja-alaista sivistystä.”

Todistusvalinnassa varsinkin matematiikan korottaminen herättää olennaisen kysymyksen yhteiskunnallisen alan tarpeiden puolesta. Mittaako matematiikan ja erityisesti pitkän matematiikan ymmärtäminen yksilön yhteiskunnallista ymmärrystä? Yhteiskunnallinen ala ja työelämä vaativat laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja niiden soveltamisen, selkeän viestimisen, ajan ja kirjallisen ilmaisun hallintaa sekä useita muita työelämätaitoja. Voidaan olla montaa mieltä siitä, antavatko integraalien ja todennäköisyyslaskelmien hallinta valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisen alan osaajaksi. Toisaalta matematiikka kehittää loogista ajattelukykyä, eikä sinänsä ole huono valinta yhteiskuntatieteilijöillekään. Valinta tulisi kuitenkin tapahtua kiinnostuksen, ei hyvien pisteiden tuoman paineen perusteella.

 

Todistusvalinnalle on vaihtoehtoja

Yle haastatteli helsinkiläistä Oona Marttista, joka tavoittelee opiskelupaikkaa yhteiskunnallisella alalla. Marttinen oli ensin käyttänyt aikaansa oppiaineisiin, jotka eivät kiinnostaneet häntä, mutta joista hän saisi hyvät pisteet haluamassaan koulutuksessa. Kun vaihto oikeasti kiinnostaviin yhteiskuntaoppiin ja psykologiaan tapahtui, heikkeni samalla mahdollisuus yhteiskunnalliseen opiskelupaikkaan. Hänen oman arvionsa mukaan todistusvalinta ei enää ole vaihtoehto päästä alalle.

Matematiikan ja erityisesti pitkän matematiikan korostaminen todistusvalinnassa on laskenut esimerkiksi yhteiskuntaopin ja historian oppiaineiden ylioppilaskirjoitusmääriä. Eli juuri niiden aineiden kirjoittamista, joiden kautta muodostuvat valmiudet ymmärtää yhteiskunnallista todellisuutta. Nykyään kuitenkin yhteiskunta-alalle hakeutuvan nuoren oppiainevalinta voi vaikuttaa paljonkin hänen mahdollisuuksiinsa saada opiskelupaikka yhteiskunnalliselta alalta. Alalle soveltuvimmat aineet, eli yhteiskuntaoppi, historia, filosofia ja psykologia eivät välttämättä opiskelupaikkaa tuo. Tämä nostaa esille myös todistusvalinnan problematiikan, sillä sekään ei mittaa edellytyksiä yhteiskunnalliselle alalle: yliopisto-opinnoissa usein oletetaan hyvää perustietämystä yhteiskunnasta, minkä voi juurikin lukion yhteiskuntaopissa saada.

On olemassa vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka mittaavat yhteiskunnalliselle alalle soveltumista paremmin. Esimerkiksi Tampereen korkeakouluyhteisössä todistusvalinnalle vaihtoehtoisena hakuväylänä yhteiskuntatutkimuksen koulutusohjelmaan toimii niin sanottu näyttöreitti, jonka aikana hakija perehtyy osaan yhteiskuntatutkimuksen johdantokurssin kirjallisuudesta ja saa samalla kuvan opintojen sisällöstä. Tällaisille hakumenetelmille voisi olla yhteiskunnallisten opintojen ja myöhemmin työelämään sopeutumisen kannalta kysyntää.

Vaikka huolemme varsinkin yhteiskuntaopin merkityksestä sekä nyt että tulevaisuudessa on suuri, tarkoituksemme ei ole luoda vastakkainasetteluja matematiikan, luonnontieteiden ja yhteiskuntaopin välille. Ne eivät tietenkään sulje toisiaan pois. Yhteiskunnallisten oppiaineiden painottamisen lähtökohtana on alamme sisäinen tarve eivätkä asenteelliset ajatusmaailmat. Jokaisella on oikeus opiskella sitä, mikä itseä kiinnostaa. Joillekin se on matematiikka ja luonnontieteet, toisille yhteiskuntaoppi, kolmansille jopa molemmat. Tilanne on kuitenkin kestämätön Oona Marttisen kaltaisissa tapauksissa, joissa paine saada opiskelupaikka johtaa sellaisten oppiaineiden opiskeluun, jotka eivät todellisuudessa kiinnosta. Tämän allekirjoittaa myös opetusministeri Saramo. Hän toteaa Ylen haastattelussa, että myös yhteiskunnalle olisi hyödyllisempää, että opiskelijat suuntautuisivat aloille, joihin heillä on ”lahjoja, intoa ja taitoa”.

 

Yhteisöllisyyttä pandemiasta huolimatta

Me SYY-Tampereessa haluamme lähettää paljon voimaa kaikille tuleville yhteiskunta-alan osaajille, jotka parhaillaan odottavat ylioppilastodistustensa arvosanoja ja valmistautuvat pääsykokeisiin. Hankalien oppiainevalintojen lisäksi myös koronapandemia on tuonut lisähaasteita opiskelijoille Suomessa. Esimerkiksi opiskelijoiden välinen yhteisöllisyys on kärsinyt ennennäkemättömällä tavalla. Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi toimintaamme, kun yliopiston ovet viimein aukeavat ja syksy koittaa. SYY-Tampereessa, kuten muissakin SYYn paikallisjärjestöissä, pyrimme parhaamme mukaan luomaan yhteisöllisyyttä kaikkien alaa opiskelevien välille, oli pandemiaa tai ei. Tervetuloa siis mukaan puolustamaan yhteiskunta-alaa!

 

Sanna Verkasalo
SYY-Tampereen koulutuspoliittinen vastaava & excursiovastaava

Elisa Airasvirta
SYY-Tampereen varapuheenjohtaja & ainejärjestövastaava

SYY-aktiivit

Kirjoittajat ovat opiskelijajärjestö SYYn toiminnassa mukana olevia aktiiveja.

Subscribe
Ilmoita
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Jaa artikkeli