3.2.2016

 Pertti Torstila 

Täyttä elämää eläkkeellä

Kuulen usein väitettävän, että ikääntyminen on yhteiskuntamme suuri ongelma. Suomessa on eläkeläisiä 1,3 miljoonaa, ja luku kasvaa. Aihe on ajankohtainen myös omassa elämäntilanteessani, mutta olen eri mieltä väitteen kanssa. Olen pohdiskellut paljon eläkkeelle siirtymisen elämänvaiheeseen liittyviä kysymyksiä: sitä, kuinka siirtymistä voi helpottaa ja sitä, kuinka aktiivista otetta elämään on mahdollista kehittää ja jatkaa työuran jälkeen. […]

Kuulen usein väitettävän, että ikääntyminen on yhteiskuntamme suuri ongelma. Suomessa on eläkeläisiä 1,3 miljoonaa, ja luku kasvaa. Aihe on ajankohtainen myös omassa elämäntilanteessani, mutta olen eri mieltä väitteen kanssa. Olen pohdiskellut paljon eläkkeelle siirtymisen elämänvaiheeseen liittyviä kysymyksiä: sitä, kuinka siirtymistä voi helpottaa ja sitä, kuinka aktiivista otetta elämään on mahdollista kehittää ja jatkaa työuran jälkeen.

Pitkä ikä ei mielestäni ole ongelma. Pidän sitä siunauksena. Entistä useampi eläkeläinen on paitsi työkykyinen myös työhaluinen. Kun siirryin toissa vuonna eläkkeelle 68-vuotiaana lähes 44-vuotisen työuran jälkeen, minulle oli selvää, että jatkan aktiivista mukana oloa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tiesin, että osaamiseni ei eläkkeelle siirtyessä katoa ja että osaamistani tarvitaan.

Osallistuvan elämäntavan omaksuminen ei aina ole helppoa ja yksinkertaista. Siihen, kuin myös koko muutoksen kohtaamiseen tarvitaan tukea ja ohjausta. Tällaista tukea itsekin olen saanut. Tarvitsemme työkaluja tukemaan ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja rastittamaan reittiä työelämästä eteenpäin, osallistuvaan ja hyvinvoivaan eläkeläisyyteen.

Jo tuntuvasti ennen eläkeikää monet meistä alkavat pohtia työssä jaksamistaan ja eläkkeelle siirtymisen vaihtoehtoja. Eläkkeelle jäämiseen liittyy muutostekijöitä, jotka askarruttavat. Ne koskevat selviytymistä, elinkustannuksia, asumista, terveyspalveluja, toimintakykyä, ajankäyttöä, harrastuksia sekä muuttuvan ja osin katoavan ystäväpiirin merkitystä.

Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen on selvittänyt sitä, mikä merkitys työelämän viimeisillä vuosilla on tulevan eläkeläisen arkeen. Tulokset kertovat, että hyvä työkyky viimeisinä työvuosina varmistaa hyvän toimintakyvyn ja valmiudet parempaan elämänlaatuun myös eläkeläisenä. Ilmarisen havainnot vahvistavat sen, että työkykyä ja työhyvinvointia tulee tukea ja edistää työuran viimeisinä vuosina, aina työuran loppuun saakka. Investointi kolmanteen ikään tehdään työiässä. Eläkevalmennuksen tulisikin olla osa jokaisen organisaation henkilöstökoulutusohjelmaa. Muutoksiin liittyvässä paineen hallinnassa on olennaista, että ihminen voi tutustua muutokseen etukäteen ja saada siitä tietoa.

Me SPR:ssä toivomme, että työpaikat, jotka haluavat edistää työhyvinvointia ja näin huolehtia myönteisestä työnantajakuvastaan, ottaisivat huomioon työntekijöiden uuteen elämänvaiheeseen, eläköitymiseen liittyvät tarpeet. Eläkevalmennus on arvostuksen osoitus työnantajalta työntekijälle. Se on viesti siitä, että työnantaja haluaa taata työntekijälleen turvallisen siirtymävaiheen ja onnelliset eläkepäivät. Se on kiitos hyvin tehdystä työstä. Kokemus siitä, että oma työ – minun panokseni – on huomattu, sen merkitys tunnustetaan ja siirretään jälkeen jääville, on tärkeä eläkkeelle siirtyvän työntekijän itsetunnolle.

Suomi tarvitsee osallistuvia ja hyvinvoivia eläkeläisiä. Osallistumalla yhteiskunnan rakennustyöhön eläkeläiset parantavat ongelmallista huoltosuhdetta. Eläkeläiset ovat päteviä; kaksi kolmesta on hankkinut peruskoulun jälkeisen tutkinnon ja neljänneksellä on korkeakoulututkinto. Eläkeläiset osallistuvat satojen vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Punaisen Ristin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat tästä näkyvä esimerkki. Eläkeläiset hoitavat lapsenlapsiaan ja ovat kiireisen nuoren väen turvaverkko.

Osaamiselle löytyy paikka yhteiskunnan monissa toiminnoissa. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa yhden otollisen toimintakentän, joka tärkeän yhteiskunnallisen panoksen lisäksi tuo elämänsisältöä osallistuvalle ihmiselle itselleen. Meidän on löydettävä uusia, käytännön muotoja, jotka tarjoavat seniorien ikäpolvelle mahdollisuuksia antaa panoksensa yhteiskunnan rakennustyössä.

Rakentamalla siltaa työelämän ja osallistuvan eläkeläiselämän välille mahdollistamme eläkkeelle siirtyvien panoksen lähiympäristömme toimintaan. Eläkevalmennus on tällainen silta. SPR:n ”Täyttä elämää eläkkeellä” -hanke tarjoaa työkalut ikääntymisen muutokseen valmistautumiseen.


Pertti Torstila

Pertti Torstila
Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs. Hänet valittiin Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi marraskuussa.
Lue Torstilan haastattelu Ura-lehdessä 4/2015.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli