Päätoimittajalta

11.12.2013

 Kati Ahtiainen 

Tervehdys toimistokoalalta

Olin tässä taannoin lääkärissä. Lääkäriltä sain reseptin, jossa allekirjoituksen alla luki lääkärin nimi, oppiarvo ja jotain yllättävää: Lääkäri­liiton jäsen. Ammattiliiton nimen näkeminen reseptissä kertoo paljon: vahva ammatti-identiteetti – vahva ammattikunta – vahva ammattiliitto. Reseptin teksti pani pohtimaan: millainen on meidän yhteiskunta­tieteilijöiden ammatillinen identiteettimme? Emme ole lääkärien tapaan yhtenäinen ammattikunta, mutta kyllä yhteiskuntatieteilijä lajitoverinsa tunnistaa. Yhdenlaisen […]

Olin tässä taannoin lääkärissä. Lääkäriltä sain reseptin, jossa allekirjoituksen alla luki lääkärin nimi, oppiarvo ja jotain yllättävää: Lääkäri­liiton jäsen. Ammattiliiton nimen näkeminen reseptissä kertoo paljon: vahva ammatti-identiteetti – vahva ammattikunta – vahva ammattiliitto. Reseptin teksti pani pohtimaan: millainen on meidän yhteiskunta­tieteilijöiden ammatillinen identiteettimme? Emme ole lääkärien tapaan yhtenäinen ammattikunta, mutta kyllä yhteiskuntatieteilijä lajitoverinsa tunnistaa.

Yhdenlaisen kuvan meistä antaa netissä bloggaava nimimerkki Sininen zeppeliini. ”Anteeksi minä abstrahoin” -kirjoituksessa hän parodioi valtiotieteilijöitä pisteliäästi. Kirjoittajan mukaan valtiotieteilijä on ”eräänlainen toimistokoala”, jonka taitoja ei tarvita missään tuottavassa työssä. Valtiotieteilijä osaa vain ajatella siltaa, kun muut ammattiryhmät osaavat piirtää, suunnitella ja rakentaa sen. Liiton fb-sivulla toimisto­koalalle ja muille sutkautuksille osattiin asiaankuuluvan itseironisesti nauraa. Ettei vain bloggaaja olisi itsekin valtiotieteilijä?

Abstrahoinnista todellisuuteen. Jäsenkyselyn mukaan liitolta kaivataan yhä enemmän näkyvyyttä ja alan profiilinnostoa. Viime vuosina näkyvyyttä on haettu pienin mutta määrätietoisin askelin. Liitto on ottanut kantaa mielipidekirjoituksin ja julki­lausumin, Vuoden yhteiskuntatieteilijät ovat saaneet näkyvyyttä, Ura-lehden levikkiä on laajennettu, kampanjoita on lanseerattu.

Ensi vuonna liitto vastaa jäsenkyselyn haasteeseen: aloitamme profiilinnostotalkoot. Talkoiden näkyvimpänä työkaluna käytetään päivitettyä Sinä olet vaikuttaja -kampanjaa, joka suunnataan erityisesti työnantajille. Yhteiskunta-ala ja sen osaajat ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi nykyistä paremmin. Haluamme kirkastaa työnantajien mielikuvaa yhteiskuntatieteilijästä erinomaisena rekrytointina, joka hallitsee yhteiskunnan prosesseja, ratkoo ongelmia ja luo uutta.

Kädenjälkemme näkyy yhteiskunnassa, vaikkemme reseptejä kirjoitakaan.

PS. Sininen zeppeliini taitaa olla myös ennustaja: hän mainitsi blogissaan Matti Röngän ”keikarimaiset taskunenäliinat” ennen Vuoden yhteiskuntatieteilijän julkista­mista. Lue Röngän haastattelu artikkelista ”Akateeminen työmies”.

Kati Ahtiainen

Viestintäpäällikkö, VTM
Ura-lehden päätoimittaja

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli

Päätoimittajalta

Työntekijälähettiläs ei turhia ujostele

Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi

Sinä olet liiton arvokkain voimavara

Sinäkin saatat olla jo liian vanha

Luottamus syntyy avoimuudesta

Trendi johtaa yrittämään

Arkista aherrusta kritiikin keskellä