Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijät
Tajusin jonkin aikaa sitten, että eläköidyn 2050-luvulla. Nykyopiskelijoilla vastaava hetki tulee eteen 2060-luvulla. Tarjoaako nyt ja lähivuosina annettava yhteiskuntatieteellinen koulutus valmiudet toimia työelämässä vielä silloin? Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ry järjesti vuosikokouksensa yhteydessä tammikuussa ”Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijät” -joukkoistamistilaisuuden, jossa pohdimme yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisen kysymyksiä. Pidimme yhteiskuntatieteilijöiden vahvuuksina monipuolisuutta ja tiedonhankintataitoja. Tulevaisuuden työ on tiimityötä, ja tiimit saattavat […]
Tajusin jonkin aikaa sitten, että eläköidyn 2050-luvulla. Nykyopiskelijoilla vastaava hetki tulee eteen 2060-luvulla. Tarjoaako nyt ja lähivuosina annettava yhteiskuntatieteellinen koulutus valmiudet toimia työelämässä vielä silloin? Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ry järjesti vuosikokouksensa yhteydessä tammikuussa ”Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijät” -joukkoistamistilaisuuden, jossa pohdimme yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisen kysymyksiä.
Pidimme yhteiskuntatieteilijöiden vahvuuksina monipuolisuutta ja tiedonhankintataitoja. Tulevaisuuden työ on tiimityötä, ja tiimit saattavat usein syntyä ongelmien ratkaisemiseen tähtäävien projektien ympärille. Tämänkaltaisessa tilanteessa valmiudet ymmärtää monia näkökulmia sekä niihin liittyviä erilaisia kieliä nousevat arvoonsa. Yhteiskuntatieteilijöille luontainen relativismi edesauttaa erilaisten kielten ja ajattelutapojen siltaamisessa. Tiedonhankintataidoilla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, miten yhteiskuntaa ja yhteisöjä koskevaa tietoa hankitaan sekä analysoidaan.
Olimme sitä mieltä, että digitalisaatio on muuttanut ja tulee muuttamaan maailmaa lähivuosina todella paljon, kun iso osa ihmisistä käyttää digitaalisia palveluita työn tekemiseen ja arjen pyörittämiseen. Tähän murrokseen tulisi suhtautua proaktiivisesti. Pidimme yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisen kohteina digitaalisten aineistojen käsittelyä ja analysointia (big data ja tietokannat) ja digitaalisten palveluiden kehittämistä.
Työelämässä on aika vähän tutkijanpaikkoja, ja siksi yhteiskuntatieteilijöillä tulisi olla enemmän yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen ja kehittämisen osaamista. Miten voimme paitsi ymmärtää myös ratkaista yhteisöjen ja niihin kuuluvien yksilöiden ongelmia?
Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisessä pitää huomioida sekä menneisyyden opit että luodata tulevaisuutta ja kuroa aktiivisesti umpeen sinne kuljettavaa matkaa. On syytä tarkastella koulutuksen tuottamia osaamisvalmiuksia yhteiskunnan tarpeiden kautta, eikä vain akateemisten perinteiden ja tieteellisen julkaisemisen tukemisen näkökulmista.
Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijä on yhteiskunnallisesti vaikuttava, yhteisöjen ongelmia ratkova digitaalisten välineiden tietotaitaja.
Mikael Seppälä
Kirjoittaja on projektipäällikkö Taideyliopistossa. Hän on kolminkertainen maisteri (YTM, KM, KTM) ja pitkän linjan liittoaktiivi (Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja Pääsyn hallituksen jäsen). Pääsy Facebookissa