Vierailija

10.6.2016

 Perttu Jämsén 

Työpaikat esiin avoimen datan avulla

Työelämän murros pomppaa silmille ympäri mediakenttää – useimmiten ikävässä valossa. Työmarkkinasopimukset jäävät pöydille samalla kun digitalisaatio hävittää työtä ja globalisaatio siirtää sitä pois ulottuvistamme. Onko tosiaan niin, että arkeemme vaikuttavat työelämän megatrendit tuottavat pelkästään ikävää uutisoitavaa? Yksi keskeisistä muutostrendeistä on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen: teknologinen kehitys. Tiedon analysoinnin ja hyödyntämisen tavat kehittyvät merkittävästi samalla kun tallennetun […]

Työelämän murros pomppaa silmille ympäri mediakenttää – useimmiten ikävässä valossa. Työmarkkinasopimukset jäävät pöydille samalla kun digitalisaatio hävittää työtä ja globalisaatio siirtää sitä pois ulottuvistamme. Onko tosiaan niin, että arkeemme vaikuttavat työelämän megatrendit tuottavat pelkästään ikävää uutisoitavaa? Yksi keskeisistä muutostrendeistä on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen: teknologinen kehitys. Tiedon analysoinnin ja hyödyntämisen tavat kehittyvät merkittävästi samalla kun tallennetun datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Yhdessä nämä kehityskulut tulevat avaamaan uudenlaisia tapoja työmarkkinoilla suunnistamiseen.

Miksi työpaikat ovat piilossa?

Vaikka korkeakoulutuksen hankkiminen on edelleen tutkitusti erittäin hyvä sijoitus, tuntuu koulutuslupaus osittain murtuneen erityisesti generalistialojen kohdalla. Panostukset omaan sivistys- ja osaamispääomaan eivät olekaan enää automaatti, josta lainarahaa vastaan putkahtaa turvattu virkaura. Iltapäivälehtien sivuilla koulutetut ja osaavat ihmiset kertovat hakeneensa satoja työpaikkoja tuloksetta ja että usko työn löytämiseen on lopahtanut. Erityisesti nuoret aikuiset, joilla työkokemusta ei ole vielä kertynyt kokevat kilpailuasetelman toivottomaksi. Kun samoja ohjeita toistavat CV-työpajat vielä varmistavat, että jokaisen ansioluettelo ja työhakemus ovat samasta puusta veistettyjä, on muista työnhakijoista erottautuminen yhä vaikeampaa.

Työnantajan näkökulmastakaan työvoiman tarjonnan lisääntyminen ei ole pelkästään positiivinen asia. Korkea työttömyys näyttäytyy vaikeutena löytää ”hyvä tyyppi”, jota niin moni nykyään kertoo etsivänsä. Asiaa ei auta, että avoimiin työpaikkoihin kohdistuu erityisesti ylitarjonta-aloilla varsinainen hakemustulva. Moni potentiaalinen työpaikka jää kokonaan ilmoittamatta. Tulva väistetään rekrytoimalla uusi ihminen omista verkostoista, ja tällöin verkostojen ulkopuolella olevat – työttömät tai vähän työkokemusta omaavat – ovat suhteellisesti entistä heikommassa kilpailuasemassa. Tutkimus: Vain joka neljäs työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Lisää informaatiota ja parempaa ajoitusta työnhakuun?

 Yksi tapa tehostaa työnhakua on laajentaa omaa näkymää potentiaalisiin työnantajiin. Jos onnistuu sisällyttämään listalleen näkyvimpien ja suurimpien työnantajien lisäksi pienet ja tuntemattomat kasvuyritykset, paranee oma suhteellinen asema työnhakijana. Näin tapahtuu, koska valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

 Jos mietimme, miten kokonaan uusi työpaikka syntyy, huomaamme, että yrityksen tarinassa rekrytointipäätöstä edeltää aina jokin merkittävä tapahtuma tai tapahtumien sarja. Voitettu tarjouskilpailu, onnistunut rahoituskierros, merkittävän asiakkaan saaminen, yrityskauppa tai johdon vaihtuminen voivat olla merkkejä orastavasta rekrytointitarpeesta. Tähän väliin työnhakijan tulisi päästä iskemään. Mutta mistä tämä tieto sitten löytyy?

 Matkalla laadukkaamman informaation lähteille

 Hyvä uutinen ensin: suuri osa yritysten kasvusta kertovasta datasta on avointa ja kaikkien saatavilla. Huono uutinen on se, että ainakin toistaiseksi tieto on erittäin pirstaleista ja hajallaan eri lähteissä. Alkuun pääsee toki vaikka seuraamalla omalla alalla toimivien organisaatioiden viestintää, julkisen sektorin hankintapäätöksiä sekä tutkimalla nimitysuutisia ja yrityskauppoja. Omaa alaa läheltä liippaavat tapahtumat kannattaa kiertää ja alan mielipidevaikuttajat laittaa aktiiviseen seurantaan.

Lisäksi kannattaa seurata herkällä korvalla työmarkkinoiden uusia tuulia. Sitra järjesti keväällä 2016 ideakuulutuksen, jolla haluttiin edistää valmistuvien korkeakoulutettujen työllistyvyyttä. Eräs ideakuulutuksen voittajaideoista liittyy juuri avoimen datan mahdollisuuksiin työnhaussa. Ehkäpä pääsemme kokeilemaan avoimen datan mahdollisuuksia korkeakoulutettujen urasuunnittelussa käytännössä jo lähitulevaisuudessa!

Uuden työn kuntotesti: kuntotesti.sitra.fi

Perttu Jämsén

Kirjoittaja työskentelee Sitrassa Työelämän taitekohdat –avainalueella. Avainalueen tavoitteena on uudistaa työelämän toimintamalleja siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin työmarkkinoiden muutoksen tuomiin haasteisiin.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli