Vierailija

15.10.2019

 Nina Hyvärinen 

Voiko faktoilla enää voittaa?

Medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä tarvitaan entistä enemmän, kun sosiaalinen media vilisee tekaistuja tilejä, trolleja ja algoritmien valtaa. Yhteiskuntatieteilijöinä meillä on vastuu teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisessa ja avaamisessa, kirjoittaa vaikuttamisen asiantuntija Nina Hyvärinen.

Istuimme kollegani Andyn kanssa kahvilla ja hän näytti minulle kuvia värikkäistä palloista. Kaunista, mutta samalla myös puistattavaa. Ei ollut taidetta, ei.

Katsoimme brexitistä käytyä Twitter-keskustelua. Analyysi  osoitti, miten erillään puolesta- ja vastaan-keskusteluja käytiin. Keskinäistä vuoropuhelua ei juurikaan ollut.

Kollegani Andy Patel, F-Securen data-analyytikko, oli analysoinut miljoonia brexit-twiittejä. Tarkemmin sanottuna 24 miljoonaa twiittiä ja 1,65  miljoonaa käyttäjää. Hän oli löytänyt useita tekaistuja tilejä ja valeuutissivustoja. Näitä linkkejä jaettiin tuhansittain ja taas tuhansittain. Kerrannaisvaikutukset olivat huimia.

Nämä brexit-tilit jakoivat myös #MAGA ja #giletsjaunes. Tekaistut tilit olivat uusia ja niillä oli viikoissa tuhansia seuraajia. Viestejä ja uudelleentwiittauksia jaettiin toisinaan satoja päivässä, ja mitä merkillisimpiin kellonaikoihin, tai tasaisesti vuorokauden ympäri. Pistää miettimään, eikö?

Kolme vuotta kansanäänestyksen jälkeen Brexit odottaa yhä lopullista ratkaisua. Maaliviivaa on siirretty, eikä vielä ole lopullisesti selvää missä se on. Brexit-äänestyksessä tuntuu, ettei tosiasioilla ja faktoilla ollut mitään mahdollisuutta pärjätä kisassa. Facebookin käyttäjien yksityisyyttä rikottiin räikeällä tavalla ja Cambridge Analytica päästettiin analysoimaan ja profiloimaan miljoonia käyttäjiä.

Algoritmien vaikutus omassa kuplassamme

Olemme saaneet paremmin kuvaa siitä, mitä Brexit-erokampanjan taustalla tapahtui ja miten data-analytiikkaa ja markkinointia käytettiin häikäilemättä hyväksi. Enää ei todellakaan päde vanha sanonta, mikä on lehteen – tai bussin kylkeen – painettu, täytyy olla totta. Medialukutaito ja lähdekriittisyys ovat entistä tärkeämpiä. Tässä meillä yhteiskuntatieteilijöillä on tärkeä tehtävä.

Meidän ei tarvitse ymmärtää algoritmeja ja miten ne teknisesti toimivat. Mutta meidän täytyy ymmärtää, että algoritmeja on ja ne ovat olennainen osa sosiaalisen median toimintaa.

Algoritmit vaikuttavat mm. siihen, mitä me näemme omassa kuplassamme. Twitterissä täytyy erikseen valita, jos haluaa lukea viestejä aika- eikä algoritmien antamassa järjestyksessä. Sosiaalisen median keskiössä ovat tykkäykset, suositukset ja edelleen jakaminen. Näitä kaikkia voi myös ostaa. Palveluille  ovat syntyneet omat pimeät markkinat, eikä niitä varten tarvitse edes mennä pimeän verkon puolelle.

Yhteiskuntatieteilijöinä meillä on vastuu teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisessa ja avaamisessa.

On tärkeää, että me yhteiskuntatieteilijät olemme mukana digitalisaatiota ja teknologiaa koskevassa keskustelussa, kuten tekoälyratkaisuja kehitettäessä. Vinoutuneen ja yksipuolisen datan käyttäminen koneoppimisessa vie heti vikaan. Ei ole lainkaan yhdentekevää, millaista tietoa koneiden oppimisprosessissa käytetään.

Yhteiskuntatieteilijöinä meillä on vastuu teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisessa ja avaamisessa. Nörtit auttavat kyllä teknologian kanssa.

Ps. Mikäli kiinnostuit Andyn Twitter-tutkimuksesta, tässä linkki tutkimukseen: Analysis of Brexit Centric Twitter https://newsfromthelab.files.wordpress.com/2019/03/2019_analysis_of_brexit_centric_twitter.pdf

Nina Hyvärinen

Kirjoittaja on VTM ja Head of Corporate Relations F-Securessa. Lue Hyvärisen Asiantuntija-sarjan esittely.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli