Yleissivistävällä lukiolla on keskeinen rooli koko yhteiskunnallemme
Lukioiden valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa pohtinut työryhmä jätti mietintönsä opetus- ja kulttuuriministeriölle joulukuussa 2013. Lukion yleisenä tavoitteena säilyisi jatko-opintojen ja työelämän kannalta keskeisten tietojen ja taitojen opettaminen sekä muun muassa kasvattaminen hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi. Esitys alleviivaa lukion yleissivistävää roolia, mutta merkittävästi leikkaisi pakollisia kursseja ja lisäisi valinnaisuutta. Tuntijakoesityksen vaihtoehtoisissa malleissa historiaa ja […]
Lukioiden valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa pohtinut työryhmä jätti mietintönsä opetus- ja kulttuuriministeriölle joulukuussa 2013. Lukion yleisenä tavoitteena säilyisi jatko-opintojen ja työelämän kannalta keskeisten tietojen ja taitojen opettaminen sekä muun muassa kasvattaminen hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi. Esitys alleviivaa lukion yleissivistävää roolia, mutta merkittävästi leikkaisi pakollisia kursseja ja lisäisi valinnaisuutta.
Tuntijakoesityksen vaihtoehtoisissa malleissa historiaa ja yhteiskuntaoppia tulisi opiskella pakollisena nollasta yhteen kurssia nykyisen historian neljän ja yhteiskuntaopin kahden (yhteiskuntatieto ja taloustieto) sijaan. Moni yhteiskuntatieteilijä luki esitystä hämmentyneenä: voisiko todella olla tuore valkolakki, joka ei tuntisi historiamme käännekohtia ja yhteiskuntamme toiminnan perusteita? Miten laaja-alainen yleissivistys ja nykyistä vähempiin oppiaineisiin keskittyminen olisivat yhteen sovitettava tavoite?
Lukion yhteiskuntaopilla ei ole tiedollisesti yhtä vahvaa merkitystä jatko-opinnoille yhteiskuntatieteellisissä yliopisto-opinnoissa kuin esimerkiksi pitkällä matematiikalla tekniikan opinnoille. Sosiologia oppiaineena ei tule ylioppilaille tutuksi lukion kursseilla, mutta yhteiskuntaoppi kyllä pitää laajaa yhteiskunta-alaa esillä lukiolaisen vaihtoehtona.
Esitetyt suuret muutokset lukio-opetuksessa voisivat laajemminkin vaikuttaa yhteiskuntaan. Aktiivinen osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan on demokratian kulmakivi, jota opetushallinto on viime vuosina edistänyt demokratiakasvatuksen nimissä. Olisikin näiden tavoitteiden vastaista nyt rajata yhteiskuntaoppi lukiolaisten pakollisten opintojen ulkopuolelle.
Hyvää syntyneessä keskustelussa on ollut tunteikas keskustelu lukion roolista. Eniten äänessä ovat luonnollisesti ne, joita muutos henkilökohtaisesti koskisi. Entäs hiljaiset häviäjät – asiat ja ilmiöt joilla ei ole etujärjestöä puolustamassa?
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry antoi 17.12.2013 kannanoton lukion tuntijaon vaikutuksista nuorten yleissivistykseen. Kannanotto on luettavissa liiton nettisivuilla www.yhteiskunta-ala.fi.