Suomen Yrittäjien toimialajärjestö AKY tarjoaa jäsenliittojensa yrittäjille asiantuntijapalveluita, tapahtumia, koulutuksia ja ennen kaikkea vertaisverkoston.
Kehittämisasiantuntija Aki Reinimäen toimenkuvaan kuuluu herkällä korvalla kuunnella, mitä YKAn jäsenet kaipaavat liitoltaan. Muutaman viime vuoden aikana yrittäjyys on noussut yhä useammin esille.
– Aluksi signaali oli heikko, mutta se on voimistunut entisestään, Reinimäki toteaa.
Viime syksynä Reinimäki otti yhteyttä muihin akavalaisiin liittoihin ja kuuli, että yrittäjyyteen liittyvästä järjestäytymisestä oli ollut puhetta. Tunnustelut johtivat pian toimeen ja Akateemiset yrittäjät AKYn perustamiskokous pidettiin joulukuussa. Perustajajäseniä ovat Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen lisäksi Tekniikan akateemiset, Suomen Ekonomit sekä Suomen Lakimiesliitto. Sittemmin mukaan ovat tulleet myös Suomen Farmasialiitto ja Ingenjörerna i Finland. Yhteensä liitot edustavat 152 000 henkilöä, joista yrittäjänä työskentelee noin 5 400 henkilöä. Kaikista korkeakoulutetuista jopa joka kymmenes toimii yrittäjänä.
– Kiinnostusta on herännyt myös laajemmin ja odotamme mukaan lisää akavalaisia liittoja, Reinimäki lupaa.
Konkreettista hyötyä
AKYn ensisijainen tehtävä on edistää akateemista yrittäjyyttä erilaisten tapahtumien, koulutusten ja verkostojen avulla.
– Pidän AKYn kaltaista toimintaa erittäin tervetulleena, sillä sen kautta erilaisen taustan omaavat akateemiset yrittäjät voivat hyödyntää toistensa vahvuuksia, Reinimäki toteaa.
Suomen Yrittäjien toimialajärjestönä AKY tarjoaa yrittäjille kahta eri laajuista palvelupakettia Suomen Yrittäjien palveluihin. Tämä mahdollistaa nyt myös sen, että yrittäjäksi ryhtyvän ei tarvitse erota omasta liitostaan saadakseen riittävästi apua ja palveluita yrittämiseen.
– AKYn kautta palvelut ovat myös huomattavasti edullisimpia kuin liittymällä suoraan Suomen Yrittäjien jäseniksi. Ja yrittäjällehän investointi on tietysti vähennyskelpoinen, Reinimäki vinkkaa.
Oma liitto säilyy rinnalla
Yrittäjäjärjestön perustamisen syitä Reinimäki kertoo liitossa olleen kaksi.
– Meidän tulee varmistaa, että pystymme tarjoamaan palveluita, joita jäsenet kaipaavat. Tämä korostuu erityisesti muuttuvissa tilanteissa; vaikkapa silloin, kun jäsen harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. YKAssa yrittäjien joukko on vielä pienehkö, mutta heitä voisi olla enemmänkin. Mietimme, mikä olisi järkevin tapa palvella heitä ja päädyimme voimavarojen yhdistämiseen. Toinen syy on, että AKYn kautta pystymme tuottamaan yrittäjyysneuvontaa ilman, että tarvitsemme siihen omaa asiantuntijaa.
Liiton omista yrittäjäpalveluista Reinimäki mainitsee yrittäjäverkoston sekä lakiasiantoimisto Fondian tuottaman virtuaalilakimiespalvelun. Hän haluaakin painottaa, että liitto haluaa pysyä jäsentensä kumppanina kaikissa uran ja elämän vaiheessa.
– Yrittäjyys on yksi osa työelämää, siinä missä palkkatyökin. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole sopiva tai edes mahdollinen vaihtoehto kaikille. Toisaalta yrittäjyyden kaikki vaihtoehdotkaan eivät välttämättä ole tiedossa. Yrittäjyys voi olla osa-aikaista, sesonkiluonteista tai vaikkapa tiettyyn elämäntilanteeseen sidoksissa. Yksi tämän vuoden teemoistani onkin tuoda yrittäjyyden eri sävyjä paremmin esille. Itsellänikään ei ollut selvää, millä kaikilla aloilla jäsenemme toimivat yrittäjinä. Ja mitä kaikkea voisimmekaan olla!
Opintojen anti
Reinimäki ei lähde ottamaan kantaa, pitäisikö jo opiskeluvaiheessa yrittäjyyttä nostaa enemmän esille. Sen sijaan hän myöntää, että opintosisältöihin pitäisi lisätä soveltavaa oppimista.
– Yhteiskuntatieteiden opinnot perustuvat pitkälti teorioihin ja tieteellisyyteen, mutta näitä oppeja pitäisi enemmän soveltaa myös työelämän käytäntöihin.
Yleisesti Reinimäki näkee yhteiskuntatieteilijöissä paljon vahvuuksia toimia myös yrittäjänä.
– Yhteiskuntatieteilijöillä on kyky käsitellä kokonaisuuksia ja havainnoida syy-seuraus -suhteita. Lisäksi opintoihin yleensä hakeutuu ihmisiä, jotka ovat luonnostaan sosiaalisia ja siksi heillä on myös taito ymmärtää toista osapuolta.
Kuriositeettina Reinimäki mainitsee, että hänen mielestään hyvä esimerkki akateemisesta yrittäjyydestä on Helsinki Think Company.
– Enkä ihmettele yhtään, että sen toimitusjohtaja on valtsikalainen opiskelija!
