20.8.2015

 | Teksti: Katariina Kivistö 

Henkilöstövähennykset kuormittavat luottamusmiehiä – saavat tietoa vain tivaamalla

Heikko työllisyystilanne ja lisääntynyt korkeakoulutettujen työttömyys näkyvät akavalaisten luottamusmiesten arjessa. Yhteistoimintaneuvottelujen puutteet lisäävät luottamusmiesten paineita. Varsinkin heikko tiedonsaanti kaihertaa.

Luottamusmiesbarometri osoit­taa, että yli puolet yksityisen sektorin luottamusmiehistä joutuu hoitamaan irtisanomis- ja lomautustilanteita. Valtion ja kuntien luottamusmiehille on tuttua, että väki vähenee, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään eikä määräaikaisia vakinais­teta.

Akavan johtaja Maria Löfgren yllättyi yksityisen sektorin irtisanomistilanteiden yleisyydestä. Tutkimus näytti, että akavalaisten luottamusmiesten edustamiin aloihin ja työntekijöihin kohdistuu irtisanomisia ounasteltuakin enemmän. Luottamusmiesten mahdollisuudet vaikuttaa irtisanomisten vaihtoehtoihin ja henkilöstön asemaan liittyvään suunnitteluun ovat puutteelliset.

– Jos henkilöstöedustaja otettaisiin kaikilla aloilla, myös sopimuksettomilla, vakavasti mukaan yhteistoimintaan, eivät irtisanomiset olisi yhtä yleisiä, Löfgren toteaa.

Löfgren ennakoi, ettei julkinen sektorikaan välty irtisanomisaalloilta.

– Pahoin pelkään että julkisella sektorilla on nähty vasta alku. Irtisanomiset lisääntyvät sielläkin.

 

Sanelu ei ole yhteistoimintaa

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki kiinnittää
huomion siihen, että luottamushenkilöt ovat tyytymättömiä neuvotteluproses­siin. Hänestä tapa toteuttaa tuotannollis-taloudellisia yhteistoiminta­neuvotteluja on lähtökohtaisesti epä­tasapainoinen.

– Yt-neuvottelut ovat nyt enimmäkseen yksipuolista sanelua. Ei se ole yhteistoimintaa, Hankamäki kiteyttää.

Neuvottelujärjestön pääsihteeri tarkastelee yhteistoiminnan toteutumista myös paikallisen sopimisen näkökulmasta. Paikallinen neuvottelu ja sopiminen ovat välineitä, joilla voitaisiin parantaa yritysten elinkelpoisuutta ja tuottavuutta. Mutta huonosti toteutetut tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut rasittavat paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Hankamäen mielestä yt-laki olisi remontin tarpeessa.

– Neuvottelumekanismeja pitäisi muokata niin, että ne edistäisivät neuvottelutasapainoa ja aitoa neuvottelua.

 

Lisää ymmärrystä neuvottelupöytiin

Hankamäki peräänkuuluttaa lisää ymmärrystä neuvottelupöydän molemmille puolille. Eikä kyse ole vain tietopohjasta. Työlain tuntemus ei riitä. Tarvitaan kykyä neuvotella ja ymmärtää neuvotteluprosessia.

– Neuvottelutasapainon ja luottamuksen kannalta on oleellista, että luottamusmies ja henkilöstö ymmärtävät asioiden taustat ja sen, mihin tulisi pyrkiä ja miksi.

Jossain kulkee raja, kuinka monta henkilöä voi edustaa

Yksi konkreettinen ongelma on, että luottamusmiehet saattavat edustavaa jopa satoja työntekijöitä, jotka vielä työskentelevät eri työpaikoilla. Tilanne on mahdoton pelkästään ajankäytön kannalta, kun ylempien toimihenkilöiden luottamusmies hoitaa tehtävää oman toimen ohella.

– Monet mittarit näyttävät, että luottamusmiesten kuormitus on ainakin ajoittain liian suuri. Jossain kulkee raja, kuinka monta henkilöä voi edustaa.

Hankamäkeä ei yllätä, että yksityisen ja julkisen sektorin luottamusmiehet painiskelevat erilaisten kysymysten kanssa, sillä yritysten ja julkishallinnon lähtökohdat ja pyrkimykset eroavat. Julkinen sektori yrittää pitää henkilöstökulut aisoissa säästöpaineiden vuoksi.

Yritykset puolestaan reagoivat globaaliin talouskehitykseen ja kulutus­kysyntää.

– Olisi kaikkien etu, että vienti lähtisi liikkeelle. Viennin kasvu kohentaisi muitakin kuin vientialoja.

– Työntekijöiden edustajille annetaan vain minimitiedot ja nekin vasta väännön jälkeen, yksi luottamusmies purkautuu Akavan kyselytutkimuksessa.
Akava toteutti luottamusmiesten kokemuksia ja näkemyksiä kartoittavan barometrin nyt ensimmäistä kertaa. Tulokset antavat aihetta pohtia yt-lain remontointia.

 

TAVOITTEENA OIKEUDENMUKAISEMPI TYÖYHTEISÖ
PALAUTE KANNUSTAA AVIEN LUOTTAMUSMIEHIÄ JATKAMAAN

Miksi lähdin mukaan luottamusmiestoimintaan

Aluehallintovirastojen (AVIen) luottamusmiesten syyt lähteä luottamusmiestoimintaan on jaoteltavissa aktiivisen kansalaisuuden, tehtäväsidonnaisiin
ja liittoidentiteettiin kuuluviin kompetensseihin ­
(R. Benn 2000).

Monet luottamusmiehistä kokevat olevansa jo perusluonteeltaankin aktiivisia vaikuttajia, ja heillä on laajaa kykyä hahmottaa ja tunnistaa ongelmia. He myös usein ovat rakentavia kuuntelijoita ja kyvykkäitä selvittämään ristiriitoja tai sovittelemaan niitä. Useat kokevat myös luottamusmiestoiminnan yhtenä mahdollisuutena päästä tuntemaan oman organisaation toimintatapoja ja päätöksen tekoa paremmin. Esimerkiksi henkilöstön edustajana osallistuminen johtoryhmätyöskentelyyn avartaa käsityksiä virastotason johtamisjärjestelmistä.

Joillekin on edellä mainittujen lisäksi myös kannustavana tekijänä vahvistaa järjestödemokratiaa ja verkostoitua laajemmin luottamusmiestoimintaan. Ammattiliittoon kuuluminen ja koulutuksiin osallistuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitouttaa ay-toimintaan ja palkitsee aineettomasti.

 

Mitkä seikat kannustavat jatkamaan luottamusmiehenä

Luottamusmiehet uskovat siihen, että oikeudenmukaisuuden tai epäoikeudenmukaisuuden kokemukset arjen työssä vaikuttavat työntekijöiden tuntemuksiin työstä ja työnantajasta. Toisin sanoen, niillä on vaikutuksia kaikkien työntekijöiden työ­hyvinvointiin työpaikalla.

Oikeudenmukaisuuden kokemus rakentuu työpaikoilla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Luottamusmiehille on hyvinkin merkittävää, että päätöksenteko ja johtaminen ovat oikeudenmukaisia. Aluehallintovirastoissa oikeudenmukaisuus liittyy muun muassa sääntöihin ja sosiaalisiin normeihin, jotka säätelevät, miten palkkioita ja rangaistuksia jaetaan, miten asioista päätetään ja miten yleensä aluehallintovirastoissa ihmisiä kohdellaan.

Luottamusmiehet haluavat aktiivisesti vaikuttaa siihen, että jokaiselle työntekijälle jäisi päällimmäiseksi kokemus oikeudenmukaisesta vuorovaikutuksesta ja käsittelyprosessista, olivatpa lopputulokset sitten myönteisiä tai kielteisiä. On selvää, että onnistumisen kokemukset ja myös jäsenistön suora palaute vahvistavat roolia henkilöstön edustajana, toimivat kannustimena ja lisäävät aktiivisen vuorovaikutuksen merkitystä.

 

Mitkä ovat suurimpia haasteita luottamusmiestoiminnassa

Akavalaisen luottamusmiestoiminnan kannalta aluehallintovirastoissa on alusta lähtien esiintynyt tiettyjä vakiintuneiksi katsottavia haasteita. Kyseessä ovat fuusiovirastot, joissa vakiintuneiden työkulttuurien yhteentörmäyksiltä ei ole vältytty.

Palkkaukseen liittyvät neuvottelut ja yhteistoiminnan rakentuminen ovat olleet vääntöä pääluottamusmiehelle sekä virastojen luottamusmiehille ja ovat sitä edelleen. Lisäksi pysyväksi jäänyt resurssipula yhdistettynä hektiseen aikatauluun pakottaa luottamusmiehet pitämään roolinsa toistuvasti aktiivisina ja vaatii päivittämään tietoja entistä nopeampaan tahtiin. Haasteellista on yhdistää omaa perustyötä luottamusmiestoimintaan, kun molemmissa sekä määrälliset että laadulliset vaatimukset ovat lisääntyneet. Valtion hallinnon kankeutta ja yksiköiden entistä suurempia kokoja pidetään myös henkilöstön hyvinvoinnin kannalta uhkana. Nykyisen muutostahdin pelätään vieraannuttavan johtamisen täysin erilleen arjen asiantuntijatyöstä.

Aluehallintouudistusten sekä niukkuuden ohessa vaatii kykyä tunnistaa henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tekijöitä. Yhteinen tavoite luottamusmiestoiminnassa on kuitenkin edelleen huolehtia siitä, että asiantuntijatyö olisi mahdollisimman palkitsevaa kaikille osapuolille.

Yllä esitetyt näkemykset perustuvat AVIen jukolaisten luottamusmiesten antamiin todellisiin vastauksiin. Kysely lähetettiin AVIen jukolaisille luottamusmiehille, ja siihen vastasi 8 luottamusmiestä (luottamusmiehiä yhteensä 14).

Eini Hyttinen, ylitarkastaja
Aluehallintovirastojen (AVIen) pääluottamusmies ja Itä-Suomen AVIn luottamusmies
JUKO ry

 

AKAVAN LUOTTAMUSMIES­BAROMETRI

• Kysely akavalaisille luottamusmiehille
• Kysely tehtiin tammikuussa 2015
• Sähköinen kysely toimitettiin 2 139 vastaanottajalle
• Vastaanottajat edustavat noin 168 300 henkilöä
• Kyselyyn vastasi 835 luottamusmiestä (39 % vastaanottajista)
• Tulokset julkistettiin 18.5.2015
• Kysely aiotaan toistaa kahden vuoden välein

SUUNNITELMISTA LAISTETAAN

Yhteistoimintalain mukaan työpaikoilla on laadittava vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Akavan luottamusmiesbarometrista ilmenee, että lain vaatimus ei toteudu läheskään aina. Puutetta ei sovi vähätellä, sillä suunnittelu auttaisi henkilöstöä pitämään yllä ja syventämään ammattitaitoa. Näin vältettäisiin tilanteita, joissa samaan aikaan laitetaan väkeä ulos ja rekrytoidaan uusia työntekijöitä.

YTN:n Teemu Hankamäki uskoo, että hyvin hoidetulla koulutus- ja henkilöstösuunnittelulla voitaisiin vähentää tuotannollis-taloudellisten yt-neuvotteluiden tarvetta.

Akavan Maria Löfgrenin mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laiminlyöntiin on mietitty sanktioita. Ne sopivat kuitenkin huonosti yhteistoiminnan henkeen. Ainakin irtisanomistilanteissa voitaisiin silti arvioida, onko henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehty asianmukaisesti. Jos ne eivät kuulu työpaikan normaaliin toimintaan, yt-neuvotteluiden kestoa voitaisiin pidentää.

Jaa artikkeli

Edunvalvonta