11.5.2016

 | Teksti: Nuutti Pursiainen 

| Kuvat: iStockphoto & Grafiikka: Sofia Wilkman

Hyvät ja huonot uutiset

Työmarkkinatutkimus 2015 paljastaa sekä nousevan työttömyyden että työn kuormittavuuden kasvun. Mutta hieman yllättäenkin oma tilanne työmarkkinoilla tuntuu yhä useamman vastaajan mielestä vakaalta.

Huonot uutiset: alan työttömyys ennätyskorkealla

Kokopäivätyössä oli vastaushetkellä 86 % työvoimasta. Vakiintunut taso on ollut vuodesta 2007 lähtien 90 %, kunnes nyt kahtena vuonna peräkkäin on palattu 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen. Jäsenkunnan työttömyys kasvoi pelättyä vähemmän, mutta oli kuitenkin kaikkien aikojen korkein, 8 %. Työmarkkinatutkimuksen historian matalin työttömyys nähtiin 2008, jolloin työttömiä oli vain 1,9 % vastanneista. Joka viides oli ollut työttömänä jossain vaiheessa kahden edellisen vuoden aikana.

Valmistumisensa jälkeen oli vastaajista kaikkiaan 40 % kokenut jonkinlaisen työttömyysjakson. Keskimääräinen työttömyyden kesto oli ollut kuusi kuukautta. 60 % vastaajista oli puolestaan saanut valmistuttuaan saman tien työtä tai ollut jo valmistuessaan työmarkkinoilla. Asetelma ei muuttunut edellisvuoteen verrattuna.

Vastavalmistuneilla eli vuosina 2014–2015 valmistuneilla on työllistyminen vaikeutunut, ja heidän työttömyysasteensa oli 15,8 %, siis lähes kaksinkertainen koko jäsenkuntaan verrattuna. Vastavalmistuneiden työttömyys nousi huomattavat viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Vastavalmistuneiden joukosta runsas 40 % oli ollut jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen työtön. Työttömyyden mediaanikesto oli ollut 20 viikkoa. Vastaavasti lähes 60 % oli saanut työpaikan heti, useimmat jo ennen valmistumistaan.

Työttömyys koskettaa lukujen valossa yhä isompaa joukkoa jäsenistöstä, ja sama asia on nähtävissä käytännön edunvalvontatyössä muun muassa laajojen yt-neuvotteluiden yhteydessä. Erityisen huolestuttavaksi ilmiöksi on muodostumassa kuitenkin opinnoista työelämään siirtymiseen liittyvä tulppa.

 

Hyvät uutiset: oma tilanne koetaan vakaaksi

Tutkimuksessa on vuosittain pyydetty vastaajia arvioimaan lähitulevaisuuden vakautta työpaikalla sekä yleisesti että omalta kohdalta. Lokakuussa 2015 omaa tilannettaan piti vakaana tai melko vakaana 75 % vastaajista. Näkymät ovat tällä mittarilla mitattuna hieman yllättäen jopa parantuneet pari prosenttiyksikköä viime vuodesta.

Viitisen prosenttia vastaajista koki edelleen lomautuksen mahdolliseksi tai todennäköiseksi, ja runsaan kymmenen prosentin joukko näki itseensä kohdistuvan irtisanomisen mahdollisena tai todennäköisenä. En osaa sanoa -vastaajien joukko kasvoi lähes kymmenen prosentin osuuteen.

Työpaikan tilannetta yleisesti tarkasteltaessa näkemys on hieman varauksellisempi. Vastaajista noin 26 % pitää irtisanomisia joko mahdollisena tai todennäköisenä. Toisaalta tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi koki 63 % vastanneista. Näissä tunnusluvuissa ei ole mainittavaa muutosta vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Työmarkkinoiden tilanneindikaattorina on jossain määrin toiminut myös määräaikaisten työsuhteiden osuus palvelussuhteista. Kun erilaista hankerahaa on paremmassa taloustilanteessa ollut saatavissa projektiluonteisiin töihin, niin tarjolla on ollut enemmän myös määräaikaista työtä. Työmarkkinatutkimukseen nyt vastanneista noin joka viides (21,1 %) toimi määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten työsuhteiden osuudessa on laskua yli kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna.

Työn kuormittavuus kasvussa

Tekeekö aiempaa harvempi joukko sitten useamman henkilön työt? Vastaajista 58 % arvioi nykyisen työmääränsä joko jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. Toisaalta 39 % piti työmääräänsä sopivana. Liian pieneksi työmääränsä koki kolme prosenttia vastanneista. Edellisvuoteen verrattuna asetelma ei ole muuttunut, mutta viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on tapahtunut siirtymää työmääränsä sopivasta liian suureksi tunteviin.

Asiantuntija- ja esimiestyön kuormittavuus ei ole palautettavissa tehtyihin viikkotuntimääriin, joiden keskiarvo on jäsenkunnan parissa laskenut tasaisesti 43,7 tunnista (2000) nykyiseen 39,3 tuntiin (2015). Ylläolevasta kuviosta on nähtävissä jäsenkunnan keskimääräiset toteutuneet viikkotyöajat toimiasemittain.

 

Lakimies: ”Yt-neuvotteluista kysytään päivittäin”

Liiton lakimiehet saavat päivittäin useita yhteydenottoja jäseniltä, jotka tarvitsevat neuvontaa. Juristeilta pyydetään neuvoja muiden muassa työssä jaksamiseen, epäasialliseen kohteluun työpaikalla, yt-neuvotteluihin sekä työttömyyteen.

– Työssä jaksamiseen ja epäasialliseen kohteluun työpaikalla liittyvät tilanteet ovat juristin näkökulmasta hankalia, koska liitosta käsin voimme ainoastaan ohjata ja neuvoa jäseniä, mutta emme voi konkreettisesti vaikuttaa työpaikalla käynnissä oleviin tilanteisiin, liiton lakimies Elina Oksanen sanoo.

– Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Työsuojeluasioiden valvontavastuu on puolestaan viranomaisilla. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue voi pyytää työnantajalta selvityksen tilanteesta, antaa työnantajalle toimintaohjeita ja kehotuksia lainsäädännön noudattamisesta ja soveltamisesta sekä antaa velvoittavia päätöksiä.

Myös yt-neuvotteluista kysytään paljon. Kyselyt koskevat sekä itse prosessia että sitä, olisiko oma irtisanominen mahdollista riitauttaa. Riitauttamisen mahdollisuutta tulee aina pohtia tapauskohtaisesti selvittämällä tarkemmin irtisanomisen taustalla olevia perusteita sekä työpaikalla vallitsevaa tilannetta.

– Työpaikan luottamusmiehet ovat avainasemassa yt-menettelytilanteissa, koska he ovat käyneet itse neuvottelut työnantajan kanssa ja heillä on paras tieto siitä, mihin perusteisiin irtisanomiset työpaikalla pohjautuvat. Liiton juristit pyrkivät siis usein yhteistyössä jäsenen sekä luottamusmiehen kanssa kartoittamaan irtisanomisen taustalla olevia syitä. Useimmiten irtisanomisen perusteet ovat kunnossa, mutta välillä perusteet riitauttamiselle ovat olemassa. Tällöin lähdemme selvittämään tilannetta ensin liiton lakimiehen kautta ja mikäli asia etenee oikeusprosessiin asti, asia siirtyy asianajotoimiston hoidettavaksi, Oksanen taustoittaa

– Voimakkaat tunnereaktiot tekevät tilanteet usein haasteellisiksi. Vaikka työnantajan perusteet irtisanomisille olisivat kunnossa, koetaan oma tilanne helposti epäoikeudenmukaiseksi ja riitauttamista pohditaan. Toivoisinkin työnantajien kiinnittävän enemmän huomiota irtisanomisen perusteiden selvittämiseen työntekijöille.

Yt-neuvotteluista johtuvien irtisanomisten vuoksi myös työttömyyteen ja työttömyysturvaan liittyviä kysymyksiä tulee paljon. Ne koskevat työttömyysturvan hakemista ja saamisen edellytyksiä.

– Työttömyysturvaneuvonnassa korostuu erityisesti kansainvälisyys. Paljon lähdetään tekemään töitä ulkomaille ja tällöin halutaan tarkistaa oma asema suhteessa työttömyysturvaan. Työttömyyskassa Erko tekee työttömyysturvaan liittyvät päätökset, ja he tutkivat tilanteet aina tapauskohtaisesti, mutta liiton lakimiehet neuvovat jäseniä ja arvioivat työttömyysturvan saamisen edellytyksiä, Oksanen neuvoo.

Työaikaan ja työmäärään liittyviä kysymyksiä on viime aikoina ollut aikaisempaa vähemmän.

– Työmäärästä puhutaan eniten työssä yhteydessä. Mikäli työpaikalla on esimerkiksi epäasiallista kohtelua tai henkilösuhteet ovat muuten tulehtuneet, työmäärään reagoidaan herkemmin. Tuntuu siltä, että mikäli muut asiat ovat kunnossa, työpaikoilla siedetään melko hyvinkin suurta työmäärää. Mahdollisesti myös työelämässä lisääntynyt epävarmuus vie työntekijöiltä uskallusta puuttua liialliseen työmäärään.

Jos tarvitset lakimiehen apua, lue liiton verkkosivuilta www.yhteiskunta-ala.fi ohjeet yhteydenottoa varten. Voit lähettää lakimiehille sähköpostia yhteiseen osoitteeseen lakimiehet@yhteiskunta-ala.fi

Jaa artikkeli

Edunvalvonta