25.5.2015

JUKOn pääluottamusmies: Hävisimme pelin, mutta saimme tehtyä muutamia hyviä maaleja

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ilmoitti tammikuussa valmistelevansa 220 henkilön irtisanomista ELY-keskuksista. Yhteistoimintaneuvottelut kestivät lähes neljä kuukautta. Ura-lehti haastatteli hallinnonalan jukolaista pääluottamusmiestä Pekka Liimataista heti yt-neuvottelujen päätyttyä.

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ilmoitti tammikuussa valmistelevansa 220 henkilön irtisanomista ELY-keskuksista. Yhteistoimintaneuvottelut olivat alkaneet viime vuoden syyskuussa ja kestivät lähes neljä kuukautta. Ura-lehti haastatteli hallinnonalan jukolaista pääluottamusmiestä Pekka Liimataista heti yt-neuvottelujen päätyttyä. Monia yt-neuvotteluja läpikäynyt Liimatainen oli nyt ensimmäistä kertaa neuvottelijana neuvotteluesityksessä, joka tähtäsi irtisanomisiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

 

Miten henkilöstö reagoi yt-neuvottelujen alkamiseen?

– Yhteistoimintaneuvottelut eivät tulleet varsinaisena yllätyksenä henkilöstölle, koska kevään budjettineuvotteluissa määrätyt lisäsäästöt olivat tiedossa. Henkilöstö ounasteli pahinta, olihan muissa virastoissa jo käyty rahoituksen vähentymisen myötä yt-neuvotteluja. Henkilöstö reagoi aluksi tehtyyn neuvotteluesitykseen rauhallisesti, mutta tilanne muuttui työnantajan aloittaessa samanaikaisesti organisaatio-muutosten valmistelut, jotka tähtäsivät merkittäviin säästöihin sekä ELY-keskusten vastuualueilla että EU:n rakennerahastohankkeissa ministeriössä ja ELY-keskuksissa.

 

Miten tieto on kulkenut prosessin aikana?

– Neuvotteluprosessiin kuuluu tiedottaminen ja viestintäsuunnitelman laatiminen. Jokaisen neuvottelukokouksen jälkeen tiedottaja laati neuvottelutapaamisesta tiedotteen, jonka osapuolet tarkistivat ennen sen julkaisua sisäisessä intrassa. Neuvotteluryhmän puheenjohtaja esiintyi lähes jokaisen kokouksen jälkeen videoklipissä, jossa hän kertoi neuvotteluprosessin yleisestä tilanteesta. Klippi julkaistiin heti neuvottelun jälkeen virastojen sisäisessä intrassa. Tietoa henkilöstölle neuvotteluiden aikana kulki myös järjestöjen omissa jäsenistölle pidetyissä tilaisuuksissa. Järjestöjen omat tilaisuudet olivat enemmän vuorovaikutteisia ja pystyivät paremmin vastaamaan henkilöstön keskuudessa olleisiin kysymyksiin. Tieto kulki siis hyvin ja kulkee edelleen, koska prosessi jatkuu muutostuen osalta. Neuvotteluiden aikana ei neuvottelujen yksityiskohdista annettu tietoa, mikä koettiin henkilöstössä tuskalliseksi. Varsinkin työn-antajan tiedottamista moitittiin liian ympäripyöreäksi.

 

Käytiinkö yt-prosessin aikana aitoa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä esimerkiksi suunniteltujen toimien vaihtoehdoista?

– Hyvin varhaisessa vaiheessa neuvotteluja henkilöstöjärjestöt toivat selvästi julki työnantajalle, että irtisanomisille oli olemassa toimintamenomäärärahan osalta vaihtoehto eli koko henkilöstön lomauttaminen. EU:n rakennerastojen henkilöstön kohdalla edettiin työnantajan neuvotteluesityksen toimintasuunnitelman mukaan. Rakennerahastojen teknisen tuen eli palkkaukseen käytettävän rahoituksen vähentyessä seuraavalla rahastokaudella 60 prosenttia ei näiden työpaikkojen osalta ollut paljon tehtävissä. Tältä osin henkilöstöjärjestöt keskittyivät mahdollisimman hyvän muutostuen saamiseen irtisanomisuhan alla oleville. Toimintamenomäärärahoja koskevan lomautusvaihtoehdon takana henkilöstöjärjestöt seisoivat neuvotteluiden loppuun saakka.

Lähes neljän kuukauden aikana tapaamisia osapuolten välillä oli 15. Vuoropuhelu ja säästöjen etsiminen oli molempien osapuolten intressi. Työnantaja tuli monessa esittämässämme säästökohteessa paljon vastaan, mutta ei kaikissa. Vääntö oli joissain kohdissa todella kova. Jalkapallotermein: Hävisimme pelin, mutta saimme tehtyä muutamia hyviä maaleja.

 

Onko pääluottamusmiehelle tullut paljon yhteydenottoja?

– Kyllä, sähköposti ja puhelin ovat olleet kovassa käytössä. Työpaikan kahvilaan ei ole voinut mennä ilman, että olisi kertonut jotain neuvottelutilanteesta. Yhteydenotoista mielekkäimmät olivat kannustavat, tukevat ja jaksamista toivottavat yhteydenotot. Pääluottamusmiehet olivat kovimmassa puristuksessa marras-joulukuun vaihteessa, jolloin valmisteltiin järjestöjen omaa esitystä ja pidettiin samanaikaisesti useita tilaisuuksia jäsenistölle. Työ oli silloin kolmisen viikkoa 24/7-työtä. Kaikkiin yhteydenottoihin ei pystynyt vastamaan, mutta eri tilaisuuksissa kysyjät saivat kollektiivisesti hyviä vastauksia.

 

Miten koet henkilöstön edustajan näkökulmasta yt-prosessin lopputuloksen? 

– Neuvottelut sujuivat yt-lain mukaisesti ja sen hengessä. Yhteistoimintaneuvotteluissa päästiin riittävään yhteisymmärrykseen säästökohteista, mutta ei yksimielisyyteen säästöjen määrästä kaikissa säästökohteissa. Henkilöstöjärjestöt pitivät esillä olevista vaihtoehdoista lomauttamista parhaana tapana säästää tarvittavat 33 miljoonaa euroa. Lopputulos oli henkilöstön kannalta siinä mielessä pettymys, että työnantajan päätös perustui irtisanomisiin eikä esittämäämme lomautusvaihtoehtoon. Toisaalta etsimämme säästökohteet purivat. Neuvottelujen alkaessa irtisanottavien enimmäismääräksi arvioitiin 470 työntekijää. Neuvotteluiden päätyttyä ELY–keskukset ja TEM valmistelevat enintään 220 henkilön irtisanomista. Heistä 60 on rakennerastojen teknisellä tuella työskenteleviä ja 160 ELY-keskuksen toimintamenoista palkattuja. Puolitimme irtisanottavien määrän. Koko prosessista antaisin arvosanan kahdeksan pitkälti sillä perusteella, että saimme henkilöstöjärjestöjen välisen yhteistyön pelaamaan vastuullisesti, jopa tiimimäisesti työnantajaan nähden.

 

JUKO TÄYTTI 20 VUOTTA

JUKO on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset.

JUKOon kuuluu kahdeksan jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 70 prosenttia, valtiolla noin 15 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 3 prosenttia.

JUKOn toimintaan kuuluu oleellisesti paikallisen tason edunvalvonta. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä työ- ja virkasuhteen ongelmissa.

Jaa artikkeli

Edunvalvonta