9.1.2020

Kollektiivinen edunvalvonta on työmarkkina-asemaan vaikuttamista

Neuvottelupäälliköt Nuutti Pursiainen ja Petri Toiviainen hoitavat YKAssa kollektiivista edunvalvontaa. Miten neuvottelupäälliköt näkevät työkenttänsä?

Neuvottelupäälliköt Nuutti Pursiainen ja Petri Toiviainen työskentelevät sopimuskauden aikana useissa työryhmissä, joiden tarkoituksena on sopimusten valvonta ja niiden kehittäminen. Neuvottelupäälliköt myös kouluttavat henkilöstön edustajia ja antavat tarvittaessa palvelussuhdeneuvontaa yksittäisille jäsenille.

”Julkisella sektorilla työskentelevät liiton jäsenet ovat kattavasti työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. Yksityisellä sektorilla on sen sijaan paljon toimialoja, joilla ei ole työehtosopimuksia laisinkaan. Yksityisen puolen sopimukset ovat myös sisällöltään usein ohuempia kuin julkisella sektorilla. Tekemistä ja kehitettävää tällä saralla siis riittää.”

”Voidaan tietysti kysyä, onko nykymaailmassa enää tavoiteltavaa pyrkiä sisällöllisesti laajoihin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Se on toisaalta myös arvovalinta. Työehtosopimusten yksi perusidea on turvata heikomman osapuolen oikeuksia ja taata työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. Kollektiiviselle sopimustoiminnalle on
tarvetta.”

 

” Suomalainen työlainsäädäntö jättää sopimiselle laajan pelivaran. Meillä ei ole esimerkiksi minimipalkkalakia ja monet työelämän asiat, joita pidetään itsestäänselvyyksinä, kuten vaikkapa lomarahat ja monien perhevapaiden palkallisuus tulevat nimenomaan työ- ja virkaehtosopimuksista. Sopimusjärjestelmä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Liitoista saatava tuki ja liittojen asiantuntemus työ- ja virkaehtoasioissa mahdollistavat puolestaan sen, että yksittäinen liiton jäsen voi keskittyä oman työnsä tekemiseen ja asiantuntemuksensa kehittämiseen.”

” Liiton toimiston näkökulmasta kollektiivinen edunvalvonta on monesti rakenteisiin vaikuttamista, verkostojen luomista ja niiden ylläpitämistä. Kyse on tietynlaisesta lobbaamisesta.”

 

 

Tätä on kollektiivinen edunvalvonta:

  • Ammattiliitot ovat aikoinaan  syntyneet tarpeesta saada eri toimialoille alan työntekijöihin sovellettavat yhtenäiset ja  kohtuulliset peruspelisäännöt.
  • Edelleen neuvottelujärjestöjen ja ammattiliittojen toiminnan ydinaluetta.
  • Tarkoittaa käytännössä työ- ja virkaehtosopimusten laatimista ja  niiden noudattamisen valvomista.
  • Näkyy työntekijälle toimialalla  palvelussuhteissa (eli työ- tai virkasuhteessa) sovellettavana  työ- tai virkaehtosopimuksena.
  • Henkilöstön edustajilla eli henkilöstön valitsemilla luottamusmiehillä ja luottamusvaltuutetuilla on erittäin  merkittävä rooli kollektiivissa edunvalvonnassa. He toimivat työpaikalla työehtojen ensisijaisina valvojina.
  • Akava-yhteisössä kollektiivista edunvalvontaa hoitaa kaksi neuvottelujärjestöä: JUKO ja YTN. Akavan jäsenjärjestöillä kuten YKAlla on neuvottelujärjestöjen elimissä edustajansa.
  • Julkisella sektorilla toimii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, jossa edunvalvontatyötä tehdään valtion, kuntien ja  kuntayhtymien, yliopistojen sekä evankelisluterilaisen kirkon  akavalaisten työntekijöiden eteen.
  • Ylemmät Toimihenkilöt YTN on  puolestaan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa akavalaisen jäsenkunnan neuvottelu- ja sopimustoiminnasta muun muassa teollisuudessa, liike- ja palvelualoilla sekä järjestösektorilla.
  • Sopimustavoitteet laaditaan liittojen jäseniltä sopimuskauden aikana esiin tulleiden tarpeiden pohjalta.
  • Suurelle yleisölle kollektiivinen edunvalvonta näkyy parhaiten mediassa, kun sopimukset ovat katkolla ja neuvottelut käyvät  kiivaina työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä. Myös erilaiset painostustoimet ja viime kädessä lakko kuuluvat kollektiiviseen edunvalvontaan.
Jaa artikkeli

Edunvalvonta