14.12.2017

Suomessa työmarkkinat ovat mainettaan joustavammat

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomen työmarkkinoiden jäykkyyksiä liioitellaan.

Työehtosopimusten yleissitovuus rajoittaa perusoikeuksia. Työehtosopimukset estävät paikallista sopimista. Työntekijöiden irtisanominen on vaikeaa. Sopimuskulttuuri nakertaa yritysten kilpailukykyä.

Julkisessa keskustelussa työmarkkinoiden joustamattomuus ja talouskasvun hitaus pistetään usein ammattiyhdistysliikkeen kontolle.

– Ennakkoluulot eivät pidä paikkaansa. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa on varsin joustavat työmarkkinat keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, korostaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

Paikallinen sopiminen mahdollista laajasti

Viime vuosina yksi kuuma peruna työmarkkinoilla on ollut paikallisen sopimisen lisääminen.

– YTN:n solmimat työehtosopimukset mahdollistavat monesta asiasta paikallisen sopimisen. Esimerkiksi työajoista voidaan sopia paikallisesti hyvinkin laajasti. Yleensä ongelmana on se, että tätä mahdollisuutta ei ole osattu tai tahdottu käyttää tai sille ei ole nähty tarvetta, Kauppi huomauttaa.

Jäykkyyksiä voidaan tarkastella monesta muustakin eri näkökulmasta. Kauppi ottaa esimerkiksi irtisanomisen, jota pidetään usein kalliina ja vaikeana.

OECD:n mittari kuitenkin osoittaa, että sekä yksilöllinen että kollektiivinen irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.

– Erityisen helppoa on tuotannollis-talou­dellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on Suomessa helpompaa kuin jopa Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Työvoiman vaihtuvuus kolmanneksi nopeinta

Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin, paljastuu puolestaan Eurostatin tilastoista. Suomessa on enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa ja Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa.

Osa-aikaisesti Suomessa työskennellään EU:n keskiarvoa vähemmän.

– Työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi nopeinta Tanskan ja Espanjan jälkeen, Kauppi lisää.

Euroopan joustavimmat työajat

Koko Euroopan kärjessä Suomi on joustavissa työaikajärjestelyissä. Suomessa onkin esimerkiksi kaikkein helpointa vaihdella työpäivän aloitus- ja lopettamisaikaa sekä pitää kertyneitä työtunteja vapaapäivinä.

– Monesti työaikakäytännöt vaarantavat jaksamisen ja ovat liiankin joustavia, jopa nykyisen lain vastaisia. Esimerkiksi ylempi toimihenkilö tekee viikossa varovaisestikin arvioiden keskimäärin kaksi tuntia ylitöitä, mikä tekee sata tuntia vuodessa. Työaikalain mukaiset ylityökorvaukset maksetaan vain joka neljännelle ylemmälle toimihenkilölle, Kauppi laskee.

Yhdessä vertailussa Suomi pitää kuitenkin perää. Suomi on World Economic Forumin (WEF) kilpailukykyraportin mukaan palkanmuodostuksen joustavuudessa 140 maasta viimeinen. WEF rinnastaa palkanmuodostuksen jäykkyyden ja keskitetyn sopimisen. Mitä keskitetympää työehdoista sopiminen on, sitä jäykempää palkanmuodostus WEFin mielestä on.

– Tämä ei kuitenkaan näyttäisi olevan kovin olennainen muuttuja, sillä esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat tällä mittarilla sijoilla 132 ja 133, Kauppi vertaa.

Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä

Yksityinen sektori
YTN käy tällä hetkellä työehtosopimus-neuvotteluja monella alalla.
Teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla, tietotekniikan palvelualalla ja kemianteollisuudessa neuvottelut ovat päättyneet sopimuksiin.
Sopimukset ovat pääosin palkkaratkaisuja, joissa palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosentilla liittojen sopimalla tavalla. Tekstimuutokset ovat vähäisiä. Sopimukset ovat kaksivuotisia ja sisältävät mahdollisuuden neuvotella kolmannen vuoden eli vuoden 2020 palkka-ratkaisusta. Mikäli kolmannen vuoden palkka-ratkaisusta ei päästä sopimukseen toukokuun 2019 aikana, osapuolilla on oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.10.2019.
Mm. rahoitusalalla neuvottelut olivat käynnissä lehden painoon mennessä. Sopimuskausi päättyi 30.11.
Neuvottelujen etenemistä voi seurata YTN:n verkkosivuilta www.ytn.fi ja sosiaalisen median kanavista (Facebook, Twitter).

Julkinen sektori
Julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO on aloittanut neuvottelut eri sopimussektoreilla (tärkeimpinä kunta, valtio, yliopistot, kirkko) marraskuun lopussa. Nykyiset sopimukset julkisella sektorilla ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun asti. Kaikilla sopimussektoreilla tavoitellaan vähintään yksityisen sektorin palkankorotustasoja. Myös useita tekstikysymyksiä erityisesti työaikaan, matkustamiseen ja henkilöstön edustajien asemaan liittyen on pöydässä. JUKOn neuvotteluja voi seurata osoitteessa www.juko.fi sekä Facebookissa ja Twitterissä.

 

JUKOn Olli Luukkainen:
Eikö maailman paras riitä?

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen kummastelee julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan julkisalojen pitää ensin osoittaa tuottavuutta ja vasta sen jälkeen työntekijät voivat odottaa palkankorotuksia.

– Suomalainen koulutus ja terveydenhuolto tuottavat maailman mitassa huipputulosta. Osaava, lahjomaton ja motivoitunut julkisen sektorin henkilöstö turvaa työllään poikkeuksellisen turvallisen ja tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakenteet ja toiminnan. Eikö sekään riitä? Miten jättimäinen loikka tuottavuudessa pitäisi tapahtua, jotta myös julkisen sektorin koulutetut osaajat ansaitsisivat palkankorotuksen?

Luukkainen muistuttaa, että 5–6 viime vuoden aikana on sovittu poikkeuksellisen alhaisia palkankorotuksia ja jopa nollavuosista. Lisäksi julkisen sektorin työntekijän ansioita leikkaa kiky-sopimuksen yhteydessä sovittu osittainen ja määräaikainen lomarahaleikkaus.

Palkankorotus ja lomarahakysymys ovat keskeisiä, mutta kaikilla julkisen sektorin sopimusaloilla on myös muita kysymyksiä, joita pitää ratkaista. JUKO tavoittelee palkkaohjelmaa ja parannusta myös eräisiin erityiskysymyksiin. Näitä ovat muun muassa esimiesten kohtuuttomaksi paisunut työtaakka sekä luottamusmiesten aseman parantaminen, Luukkainen kertoo.

Esimerkiksi paikallinen sopiminen voi edetä vain, jos sopimusasema työpaikalla on tasaveroinen. Tämä edellyttää luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamista. Osaava luottamusmies on etu myös työnantajalle. Jotta tehtävään valikoituisi parhaat osaajat, pitää luottamusmieskorvauksia nostaa ja taata, että luottamusmiehen ansiotaso vastaa vähintään sitä, joka hänellä oli siirtyessään tehtävään.

Jaa artikkeli

Edunvalvonta