25.5.2015

 | Teksti: Birgitta Suorsa, UP 

Tehtävien karsinta seuraava askel

Virkamies kantaa vastuunsa, vaikka aikaa tehtävien hoitamiseen ei olisi. Tämä on nähty jo oikeudessa. JUKOn Markku Nieminen muistuttaa, että koneet eivät korvaa ajatustyötä.

– Töitä on pakko järjestää uudelleen. Työnantajan on myös pakko katsoa, mitä jätetään tekemättä. Näin yksinkertaista se on, JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Nieminen sanoo.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen julkisen sektorin sopimuksia ja edunvalvontaa hoidetaan Julkis­alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n välityksellä.

Toistaiseksi säästöjen myötä tekijöitä vaille jääneet työt on jaettu muille. Niemisen mukaan tämä tie on kuljettu loppuun.

– Virkamiehellä on vastuu myös tekemättömistä töistä.

Hän muistuttaa, että valelääkärijutussa oikeus totesi virkamiehen laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan ja tämä tuomittiin sakkoihin.

– On aika kohtuutonta, jos tarkastajien määrä pudotetaan esimerkiksi viidestä kolmeen, minkä takia tarkastuksia jää tekemättä ja sitten virkamies asetetaan syytteeseen. Eihän se voi olla virkamiehen syy, että työnantaja ei osoita riittäviä voimavaroja viran hoitoon.

Niemisen mukaan tuomio olisi pitänyt antaa virastolle. Jollei resursseja saada lisää, lainsäädäntöä pitää muuttaa.

 

Julkinen vs. yksityinen sektori

Julkisen hallinnon kokoa syytetään tuon tuosta liian suureksi. Nieminen huomauttaa, että kansantaloudessa julkisen hallinnon osuus kasvaa, jos yksityinen sektori kutistuu. Valtion täytyy silti hoitaa tietyt tehtävät. Yksin valtion turvallisuus ja elinkeinotoiminnan tukeminen vievät yli puolet valtion­hallinnon budjetista ja henkilöstöstä.

Nieminen osoittaa syyttävän sormensa vuorineuvoksiin. He eivät ole huolehtineet riittävästi investoinneista ja tuotteidemme kilpailukyvystä.

– Markkinoita ei olisi menetetty, jos tuotekehityksestä oltaisiin pidetty huolta.

 

Irtisanomiset plus miinus nolla

Valtionhallinnon toimien siirtäminen yksityiselle sektorille ei tuo Niemisen mukaan säästöjä. Se nähtiin yliopistouudistuksessa.

– Valtio lupasi, että tutkimusmäärärahat kasvavat. Sitä lupausta valtio ei ole pitänyt, vaan päinvastoin rahoja on leikattu. Tutkijoiden aika menee siihen, että he hakevat rahoitusta.

Yhtä hullua on säästää irtisanomalla väkeä. Nieminen viittaa laskelmiin, joiden mukaan irtisanottu ja uutta työpaikkaa vailla oleva valtion virkamies maksaa vain viidenneksen vähemmän kuin työssä oleva virkamies.

– Työttömyysturva ja muut tulonsiirrot tulevat valtiolle miltei yhtä kalliiksi kuin viran säilyttäminen. Voi kysyä, kuinka järkeviä irtisanomiset ovat.

 

Valtionhallinto EU:n tehokkain

Työnantajapuolen ja poliitikkojen vaatimukset väen vähentämisestä perustuvat Niemisen mukaan vääriin lukuihin. Puhutaan noin 150 000 ihmisestä, vaikka valtionhallinnossa on enää vajaat 80 000 ihmistä.

– Kukaan ei sano, mitä tehtäviä pitää karsia, vaan kaikki puhuvat virkamiesten vähentämisestä. Miksei puhuta yhtä lailla kansan­edustajien vähentämisestä, Nieminen puuskahtaa ja vakavoituu:

– Kun EU:n tasolla verrattiin valtionhallintoja, Suomella on tehokkain hallinto. Siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Nieminen huitaisee kädellään toiveikkaille puheille, joiden mukaan tietotekniikka säästäisi 10 000 virkamiehen työpanoksen.

– Hyvin suuri osa virkamiestyöstä on ajatus­työtä eli suunnittelua ja arviointia. Siihen koneet eivät vielä pysty. Säästöjä saataisiin joutuisammin, jos valtion tietojärjestelmät toimisivat yhteen ja ne rakennettaisiin käyttäjää ajatellen.

 

Yt-neuvotteluissa tuloksiakin

Vuonna 2014 valtionhallinnossa käynnistyneissä yt-neuvotteluissa piti ilmoitettujen vähentämistarpeiden perusteella karsia 1 600 työpaikkaa. Nieminen toteaa, että aivan noin suureen lukuun ei kuitenkaan päädytty.

– Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ELY-keskuksista piti vähentää kaikkiaan 700 työpaikkaa, mutta irtisanomiset tulevat loppujen lopuksi koskemaan noin 220 työntekijää.

Yt-neuvotteluissa etsitään tosissaan vaihto­ehtoja. Nieminen harmittelee, että työnantajan lähtökohtana on pääsääntöisesti idea leikata henkilöstö­kuluja.

– Ostopalveluista ei olla niinkään valmiit tinkimään, vaikka sieltä voisi löytää yhtä isot rahat.

Neuvotteluissa on löydetty säästöjä konsulttitoiminnasta ja laite- ja kalustohankinnoissa, lisäksi monet ministeriöt hakeutuvat pienempiin toimitiloihin.

– Kaikki paikat kammataan, josta voi rahaa löytyä, Nieminen vakuuttaa.

Neuvottelusuhteet valtiotyönantajaan ovat hänen mukaansa hyvät, vaikka säästötoimet ovat johtaneet joihinkin ylilyönteihin.

– Pääasiallinen vaikutelma on, että työnantaja ymmärtää virkamieskunnan tärkeyden.

Meneillään oleva valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma on Niemisen mielestä parempi kuin aiemmat ”juustohöylä­ohjelmat”.

– Silloin laskettiin vain henkilötyövuosia. Nyt henkilöstöltä on kysytty, mitä voisimme tehdä toisin tai mitä voisi jättää tekemättä.

Henkilöstön ehdotukset poikivat säästö­ideoita yhteensä yli 400 miljoonan edestä. Ne toteutuvat vuosina 2017–2018.
Lue lisää aiheesta:

Liiton kannanotto 19.12.2014: Virkamiesten vastuuton syyllistäminen on lopetettava
JUKOn pääluottamusmies: Hävisimme pelin, mutta saimme tehtyä muutamia hyviä maaleja

JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Nieminen uskoo, että ratkaisuja löytyy muualtakin kuin irtisanomisista.
Jaa artikkeli

Edunvalvonta