21.5.2015

 | Teksti: Nuutti Pursiainen 

| Kuvat: MCI Press

TMT 2014 – valoa tunnelin päässä

Työmarkkinoilla on uskoa tulevaisuuteen vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta. Talouden tila heijastuu etenkin vastavalmistuneiden työllisyyteen.

Työmarkkinatutkimuksen vastaushetkellä kokopäivätyössä oli 87 prosenttia työvoimasta. Työttömien osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä ja oli nyt seitsemän prosenttia. Jäsenkunnan työttömyyden tasoksi oli vakiintunut kolme prosenttia vuosina 2005–2012. Poikkeuksen teki ennätysalhainen vuosi 2008, jolloin työttömyysaste alitti kahden prosentin tason. Osa-aikatyötä tekevien osuus pysyi nyt ennallaan kolmen prosentin tasolla, samoin erilaisilla vapailla (perhe-, vuorottelu- tai opintovapaa) olevien osuus.

Kokoaikatyössä oli 84 prosenttia vastavalmistuneista työvoimaan kuuluvista vastaajista

Vastavalmistuneiden (tässä yhteydessä vuosina 2013–2014 valmistuneet) työllisyystilanteen voi luonnehtia olleen kohtuullinen. Kokoaikatyössä oli vastaushetkellä 84 prosenttia työvoimaan kuuluvista vastaajista, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 85 prosenttia. Toisaalta vuonna 2011 vastaava osuus oli vielä 88 prosenttia. Osa-aikatyötä teki viisi prosenttia vastanneista. Työttömänä oli vastaushetkellä 11 prosenttia työvoimaan kuuluvista vastavalmistuneista. Tässä oli kasvua kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2013 verrattuna.

 

Valmistuneiden asema ennallaan

Vastavalmistuneista hieman useampi kuin kaksi viidestä (44 prosenttia) oli ollut jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen työtön. Tästä joukosta puolet oli ollut työttömänä vähemmän kuin 14 viikkoa. Koko vastaajajoukosta työttömyyden oli kokenut edellisen kahden vuoden aikana 20 prosenttia ja mediaanityöttömyysjakson pituus oli ollut 20 viikkoa. Työttömyyden oli kokenut vasta-valmistuneista siis suhteellisesti useampi- kuin koko vastaajajoukosta. Vastavalmistuneiden työttömyyden keston tunnuslukua rajoittaa osaltaan tämän ryhmän ajallinen rajaus, joten sen vertaileminen koko vastaajajoukkoon ei ole mielekästä.

Kaikista vastanneista kaikkiaan 54 prosentilla oli ollut työpaikka olemassa jo valmistumishetkellä. Tämä osuus oli lähes identtinen (53  prosenttia) myös vastavalmistuneilla. Puolet töitä valmistumisensa jälkeen hakeneista oli saanut työn kolmen kuukauden kuluessa. Tämä koskee yhtä lailla vastavalmistuneiden ryhmää kuin koko vastaajajoukkoakin. Tunnusluku on pysynyt ennallaan vuodesta toiseen ollen ainoita lohdullisia työttömyyden kehitystä kuvaavia signaaleja.

 

Työpaikan tilanne stabiilihko

Tutkimuksessa on vuosittain pyydetty vastaajia arvioimaan lähitulevaisuutta työpaikalla sekä yleisesti että omalta kohdalta.

Arvioidessaan omaa tulevaisuuttaan työpaikalla lähes kolme neljästä (73  prosenttia) näki tilanteen vakaana tai melko vakaana, ja toisaalta hieman useampi kuin joka kymmenes (12  prosenttia) vastanneista piti irtisanomista jonkinlaisena uhka-tekijänä (kuvio 1). Näillä mittareilla mitattuna tilanne työmarkkinoilla ei ole muuttunut edellisvuoteen verrattuna. Koko jäsenistöön verrattuna vastavalmistuneet arvioivat tilannettaan aavistuksen varovaisemmin. Heistä 65 prosenttia piti omaa tulevaisuuttaa- työpaikalla vakaana tai melko vakaana ja 14 prosenttia irtisanomista jonkinlaisena uhkana. Toisaalta lähes joka kymmenes (8 prosenttia) kaikista vastaajista ei puolestaan osannut luonnehtia omaa lähitulevaisuuttaan työpaikalla.

Lähes joka kymmenes vastaajista ei osannut luonnehtia omaa lähitulevaisuuttaan työpaikalla

Työpaikan yleistä tilannetta arvioitaessa- näkemykset olivat astetta negatiivisemmat (kuvio 2). Joka neljäs vastaaja (25 prosenttia) piti irtisanomisia työpaikallaan todennäköisenä tai mahdollisena ja lomautustakin kymmenen prosenttia. Vakaaksi tai melko vakaaksi tilanteen näki 61 prosenttia vastanneista. Työpaikan tilanteen kokeminen on muuttunut negatiivisemmaksi useamman vuoden ajan. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna laskua on lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Mielenkiintoinen piirre on työpaikan lähitulevaisuuden suhteen En osaa sanoa -vastanneiden osuuden puolittuminen omaan tilanteeseensa näin kommentoineisiin verrattuna. Vastauksista heijastuu näkemys, että tiedostetaan yleinen uhka organisaatiotasolla, mutta samalla sen tarkempi kohdistuminen jää vielä epäselväksi.

Positiivisena merkkinä voidaan pitää määräaikaisten työsuhteiden osuuden asettumista noin kahdenkymmenen prosentin tasolle. Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa voisi työntekijöitä kuvitella palkattavan entistä herkemmin määräaikaisena. Työmarkkinatutkimukseen nyt vastanneista 23 prosenttia toimi määräaikaisessa työsuhteessa.
Nuutti Pursiainen
neuvottelupäällikkö

LIITTOVALTUUSTON JULKILAUSUMA 15.4.2015: TYÖAIKALAKI ON SAATAVA NYKYAIKAAN

Kenet työnantaja tavoittaa tarvittaessa 24/7? Asiantuntijan, joka on joustavan toimenkuvansa takia tipahtanut vanhentuneen työaikalain ja työaikaseurannan ulkopuolella. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ei hyväksy nykytilaa, joka on jättänyt monet asiantuntijat heitteille. Liitto vaatii työaikalakiin kokonaisuudistusta, jossa huomioidaan työn muutokset ja korkeasti koulutetut.

Teolliseen Suomeen säädetty työaikalaki ei toimi nykyisessä työkulttuurissa, jossa asiantuntijatyö seuraa kotiin ja vapaa-ajalle. Muuttuneissa oloissa laki suojaa huonosti asiantuntijoita. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistoon perustuva Akavan selvitys paljasti, että asiantuntijoiden työaikaa seurataan huonosti. Lähes 40 prosenttia asiantuntijoista on pudonnut työaikaseurannan ulkopuolelle, mikä on hälyttävä piirre.

– On merkillistä, että lainsäädäntö ja työnantajat eivät pysty suojaamaan kaikkia työntekijäryhmiä tasapuolisesti. Työaikaseurannan ulkopuolelle jäämisestä seuraa, että työaikasuojelu ei toimi, eivätkä ylityötunnit tule päivänvaloon. Tässä tullaan jo vahvasti harmaalle alueelle, mikä ei ole hyväksyttävää, liittovaltuuston puheenjohtaja Sini Terävä korostaa.

Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan neljännes liiton jäsenistä tekee ylitöitä täysin korvauksetta. Työmarkkinatutkimuksesta käy myös ilmi, että yli 40-vuotiaista runsas 60 prosenttia kokee työmääränsä joko jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. Työnantaja-aloittain tarkasteltuna jatkuvasti tai ajoittain työmäärän liian suureksi kokevien osuus on suurin kunnissa, järjestöissä sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (yli 60 prosenttia).

– Työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijöitään kuormitukselta, mutta näin ei läheskään aina tapahdu. Asiantuntijoiden kuormitusta lisää myös työhön liittyvä matkustaminen. Matkat teetetään omalla ajalla ilman korvausta, koska lain mukaan -matka-aika ei ole työaikaa, valtuuston varapuheenjohtaja Kirsi Marttinen toteaa.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut vetoaa tuleviin päättäjiin työaikalainsäädännön uudistuksen vauhdittamiseksi.

Liittovaltuusto piti kevätkokouksensa Kirkkonummella 11.4.2015.

 

Jaa artikkeli

Edunvalvonta