Hyvinvointivelka kasvaa
Työkyvyttömyyden syihin on tartuttava ja kielteinen kierre katkaistava viipymättä, sillä koronapandemia on lisännyt erityisesti ahdistuksesta johtuvia mielenterveyspoissaoloja ja niistä aiheutuvaa hoitovelkaa entisestään.
– Työuupumus, liiallinen psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveysongelmat ovat nousseet yhdeksi isoimmista haasteista työelämässämme, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Pidämme työturvallisuuslain kokonaisuudistusta tärkeänä. Siinä pitää täsmentää sääntelyä psykososiaalisesta kuormituksesta, sen ennaltaehkäisystä, arvioinnista, mittaamisesta ja seurannasta, Katarina Murto sanoo.
Murron mukaan työsuojelun yhteistoiminnan sääntelyn siirto työturvallisuuslakiin vahvistaisi työsuojelun yhteistoimintaa ja selkeyttäisi lain soveltamista työpaikoilla.
– Työhön sidonnaisuus on lisääntynyt digitaalisten välineiden takia ja jatkuvasti tavoitettavissa oleminen kuormittaa. Tämä merkitsee uudenlaisen työsuojelun tarvetta. Laissa pitää täsmentää työntekijän oikeutta irtautua työtehtävistä ja olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Työssä matkustavien työntekijöiden palautuminen ja riittävä lepoaika on turvattava lainsäädännössä paremmin, Murto sanoo.
Jatkuva kiire ja työn pirstaleisuus kuormittavat korkeakoulutettuja
Korkeakoulutettujen työssä tavallisia kuormittumisen ja uupumisen syitä ovat jatkuva kiire, työn katkonaisuus ulkopuolelta tulevien keskeytysten vuoksi, taukojen puute ja liian suuri työkuorma. Lisäksi työn läikkyminen vapaa-ajalle on tavallista korkeakoulutettujen asiantuntijoiden työssä, kertoo tuore Akava Works -kysely.
Kyselyn mukaan akavalaiset ja muut korkeakoulutetut kokevat työn pirstaleisuudesta, työn määrästä ja intensiteetistä sekä työaikojen hämärtymisestä johtuvaa haitallista kuormitusta enemmän kuin muut palkansaajat.
– Ne, jotka kokevat työssään paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta, kokevat työuupumusriskinsä muita useammin suureksi tai melko suureksi, toteaa Akava Worksin tutkija Joonas Miettinen.
Työkyvyttömyys koskettaa liian monia
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2020 lähes Turun väkiluvun verran ihmisiä eli 192 000 henkilöä.
– Työkyvyttömyys koskettaa liian montaa meistä henkilökohtaisesti, sanoo Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Yksilölle itselleen työkyvyttömyys on raskasta monin tavoin. Se merkitsee terveyden ja toimintakyvyn sekä työn ja työyhteisön menetystä, mutta myös huomattavasti alhaisempaa tulotasoa ja jopa köyhyysriskiä, Ojala lisää.
– Toivottu suunta työllisyydessä, työurien pitenemisessä sekä julkisen talouden ja työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydessä uhkaa jäädä kauniiksi toiveeksi, jos emme fyysisesti tai psyykkisesti jaksa työssä eläkeikään asti, Katri Ojala toteaa.
Työhyvinvointi tuo kasvua
Akavan ja sen liittojen Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen taustalla on näkemys, jonka mukaan työhyvinvoinnin edistäminen on rakenteellinen kysymys. Sen ratkaiseminen vaatii, että tartutaan juurisyihin.
Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hanke jatkuu helmikuuhun 2022 asti. Hankkeen aikana julkaistaan asiantuntija-artikkeleita työhyvinvointiteemasta, joita ovat laatineet Aalto-yliopisto, Eläketurvakeskus, Kela, Keva, Mieli ry, Sitra, THL ja Työterveyslaitos. Lisäksi hankkeessa julkaistaan blogikirjoituksia, mielipidekirjoituksia sekä infograafeja ja muita some-aineistoja. Hankkeen sisältöjä käsitellään verkkoseminaareissa ja -keskusteluissa
Työkyvyttömyyteen uppoaa miljardeja joka vuosi
Työkyvyttömyys rasittaa kansantaloutta monta kertaa enemmän kuin perusterveydenhuolto tai lapsilisät. Tänäänkin 52 työikäistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa.
• 19100 työeläkepäätöstä vuosittain
• Työkyvyttömyyseläkkeet työeläkejärjestelmässä 1,7 miljardia euroa (2022)
• Yrityksille aiheutuva tappio 3,6 miljardia euroa vuodessa.
• Kunnille joka vuosi 1,2 miljardia euroa välitön lasku ja 2 miljardia euroa kokonaiskulu
Teksti: Ritva Siikamäki ja Paula Launonen
