Ilmiöt

Hybridivaihe tuo pomoille jälleen uuden haasteen, kun kriittisimmän pandemia-ajan väistyessä työn tekemisen tavat muuttuvat. Katse siirtyy yksilön tukemisesta yhteisön uudelleenrakentamiseen ja työpaikoilla tapahtuvaan kohtaamisten luomiseen, kirjoittaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n palvelujohtaja Maria Teikari.

Vuoden 2021 SYYspäivät järjestettiin lauantaina 23.10. Etätapahtuma tarjosi opiskelijoille uratarinoita yhteiskunta-alan eri sektoreilta ja puheenvuoroja pitkäaikaisilta yhteiskuntaosaajilta. Tapahtuman aikana järjestettiin myös työpajoja, jotka auttoivat opiskelijoita etsimään urapolkuaan ja tunnistamaan omaa osaamistaan, kirjoittaa SYYspäille osallistunut YKA-lähettiläs Franseska Kärkkäinen.

Kestääkö klassikko aikaa, mietin astuessani Åbo Svenska Teateriin katsomaan Tuomo Rämön ohjaamaa esitystä Morbror Vanja. Näytelmä on 124 vuoden takaa. Se käsittelee elämän mielekkyyttä, onnea, rakkautta ja unelmien merkitystä. Minua kosketti erityisesti se, miten ajankohtainen näytelmä on edelleen ja kuinka se peilaa nykypäivän työelämää ja ihmisten elämänarvoja, kirjoittaa YKAn jäsen Kirsi Linnamäki.

Yhteisösuunnittelijan työssäni puhun opiskelijoille yhteiskuntaosaajien työelämästä ja tulevaisuuden näkymistä. Haluankin jakaa viisi olennaista nostoa, jotka jokaisen opiskelijan olisi hyvä sisäistää alamme työelämästä ja siihen valmistautumisesta, kirjoittaa YKAn yhteisösuunnittelija Marjo-Rita Juntunen.

Vuosi 2020 jää historiaan erikoisena ajanjaksona. Pandemia on lisännyt epävarmuutta työmarkkinoilla ja kirkastanut ammattiliittojen merkitystä joka uran vaiheessa mukana olevana kumppanina. YKAssa on tehty tänä vuonna erityisen paljon töitä, jotta jäsenten on mahdollisuus keskittyä urapolkuunsa. Tulevaisuus tuo yhteiskuntatieteilijöille tullessaan toiveikkuutta sekä erityisen paljon mahdollisuuksia osoittaa yhteiskunta-alan osaajien kykyjä maailman jälleenrakennuksessa, kirjoittaa YKAn viestintäpäällikkö Laura Piiroinen.

YKA selvitti jäsentensä työelämään liittyviä arvoja ja asenteita kyselytutkimuksella keväällä 2019. Halusimme selvittää, miltä näyttää ykalaisten mielestä hyvä työelämä ja kuinka erilaiset arvot toteutuvat heidän omassa työelämässään. Millaisia oivalluksia tutkimus tarjosi, ja kuinka tutkimuksen signaalit otetaan huomioon YKAn tulevassa toiminnassa?

Yhteiskuntatieteilijöillä on paras näkymä muutokseen, mutta missä on yhteiskuntatieteilijän paikka, kun instituutioiden ja politiikan tila kapenee.

Huolestunut puhe nykyjulkisuudesta keskittyy usein algoritmeihin, tekoälyyn ja automaattiseen sisällöntuotantoon. Julkisuuden logiikkaa selittää kuitenkin koneita ja automaatiota paremmin ihmisyys. Kuka järjestäisi ihmistieteiden täydennyskoulutusta edistämään parempaa julkista keskustelua?

Useimmille meistä on helppoa tunnistaa urapäätöksiämme ohjaavia valintoja, kun mietimme, millä alalla tai missä organisaatiossa emme ainakaan voisi olla töissä. Näitä päätöksiä ohjaavat arvomme. Arvot ovat identiteettimme perustaa, ja usein niin vahvoja, että emme edes perustele niitä päätöksentekotilanteissa.

Under fjolårets politikervecka i Almedalen intervjuades Sveriges biståndsmyndighet Sidas generaldirektör Carin Jämtin av branschtidningen Omvärlden. OECD:s biståndskommitté hade nyligen publicerat en så kallad peer review om Sveriges prestationer som finansiär av internationella utvecklingsinsatser. En skicklig, ambitiös och inflytelserik aktör inom hållbar utveckling, summerade rapporten.

Kaupunkien kehittämisessä tarvitaan tulevaisuudessa osaajia, jotka ymmärtävät kehitystyön vaikutukset eri näkökulmista: teknologiset haasteet, yhteiskunnalliset vaikutukset ja hyvinvoinnnin roolin. Uusi koulutusohjelma yhdistää tekniikan ja yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmaan tähtäävät kandidaattiopiskelijat.

Suomalainen työelämä kätkee sisäänsä eriasteista syrjintää, vaikka lainsäädäntö edellyttää työnantajilta yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä. Monesti pelko seurauksista sulkee syrjintää kokeneiden tai sivusta seuranneiden suut.

Parempaa ulkopoliittista keskustelua. Vuonna 2011 perustetulla ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittelevän The Ulkopolitist -verkkolehden tavoite on selkeä.

Vuoden 2016 yhteiskuntatieteilijä Pauliina Seppälä kertoo perustamansa joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me:n toiminnasta ja tavotteista.

Vuonna 2019 voimaan tuleva tulee pyörittämään satojatuhansia työpaikkoja Suomessa. Mitä tämä tarkoittaa yhteiskuntatieteilijöille?

Lobbaus kuuluu poliittisen prosessiin Euroopan unionissa. Silti ammattiin liittyvä maine rypee. Ennakkoluuloja eivät lievennä House of Cards -draamat, joissa sieluilla käydään kauppaa. Koska tutkimuksia on niukasti, julkinen keskustelu nojaa mielikuviin.

Luokkahuoneen lattialle on asetettu numeroasteikko. Oppilaat vertailevat hahmokorttejaan ja naureskelevat toistensa rooleille. ”Ai sä oot eläkeläismummo! Hei voinks mä vaihtaa, en halua olla maanviljelijä!” Hetken päästä opettaja aloittaa pelin ja luokka hiljenee kuuntelemaan, miten päivähoito on Suomessa järjestetty ja mitä se maksaa.

Pakolaiskriisin keskellä vapaaehtoiset, viranomaiset ja järjestöjen työntekijätkäärivät hihansa ja tarttuvat työhön. Miten Suomi selviää tulijoiden tulvasta? Kysyimme ammattilaisilta.

Opiskelupaikka yhteiskunta-alalla on kovan karsinnan tulos. Alun motivoituneet opiskelijat kokevat kuitenkin opintojen loppuvaiheessa myös tyytymättömyyttä. Yksi syy siihen on edessä siintävä työelämä.

– Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja, totesi palkansaajakeskusjärjestöjen Ilmastonmuutos ja työ -seminaarin puheenjohtaja, Akavan asiantuntija Elina Moisio. 

Kevään eduskuntavaalit ovat jo lähes täysin sähköiset, mutta ihmisiä tarvitaan yhä järjestelyissä. Jotta demokratian tärkein vaikuttamistapahtuma sujuu jouhevasti, tuhansien vapaaehtoisten ja virkamiesten on annettava työpanoksensa.