11.5.2017

Laumailmiö kiihdyttää suhdannekehitystä

Ihminen oppii muilta ja kehittää toimintaansa matkimalla. Tästä on yksilölle ja yhteiskunnalle paljon hyötyä. Toisaalta jäljittely saattaa synnyttää laumailmiön, joka voi jopa ajaa kansantalouden lamaan.

Kansantaloudet eivät kehity suoraviivaisesti. Nousu- ja laskusuhdanteet vuorottelevat ja piirtävät diagrammiin sahalaitakuviota. Pienet sukellukset ja nousut kuuluvat arkeen, mutta suuremmat piikit kertovat poikkeuksellisemmasta tilasta. Kun bruttokansantuote (BKT) sukeltaa kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, puhutaan taantumasta. Maa makaa lamassa, jos BKT laskee vähintään kymmenen prosenttia tai taantuma venyy yli kolmen vuoden.
Miamin yliopistossa rahoituksen apulaisprofessorina toimivan Ville Rantalan mukaan talouskriisien syyt ovat moninaisia. Yksittäiset kysyntä- tai tarjontashokit, kuten öljyn hinnannousu 1970-luvulla tai idänkaupan romahdus 1990-luvulla, saattavat suistaa talouden alamäkeen. Joskus ongelmat liittyvät rahoitusmarkkinoiden ja pankkien ongelmiin, kuten vuoden 2008 finanssikriisissä. Joidenkin valtiollisten kriisien, esimerkiksi Kreikan velkakriisin, taustalla on puolestaan pitkäaikaista kestämätöntä talouspolitiikkaa.
– Kriisien alkusyyt vaihtelevat, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat mekanismit ovat osittain samoja. Kriiseillä on taipumus levitä yhdeltä sektorilta toisaalle ja ihmiset muuttavat usein omaa käyttäytymistään talousnäkymien mukaan. Se saattaa pitkittää suhdanteita, Rantala sanoo.

Matkiminen osin tiedostamatonta

Ihmisen on sosiaalinen olento, joka matkii ja jäljittelee lajitovereidensa menestyksekästä toimintaa pärjätäkseen itsekin paremmin. Tällainen laumakäyttäytymiseksi kutsuttu toiminta ei ole varsinainen syy taloussuhdanteiden synnylle. Se kuitenkin kiihdyttää oleellisesti nousu- ja laskusuhdanteiden kehittymistä.
– Taloustieteessä puhutaan rationaalisesta laumakäyttäytymisestä. Toisten ihmisten valintoja matkitaan, koska niiden arvellaan perustuvan parempaan informaatioon. Psykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna laumakäyttäytyminen on erilaisten toimintamallien ja päätösten omaksumista muilta. Tämä voi tapahtua myös tiedostamatta, Rantala kertoo.
Hänen mukaansa ihmiset viestivät helpommin valintojensa positiivisista kuin negatiivisista seurauksista. Erityisesti sijoitustoiminnan tuotoista kerrotaan tappioita helpommin. Tämä saattaa ohjata käyttäytymistä siten, että positiiviseen lopputulokseen johtaneita päätöksiä matkitaan, mutta tuttujen huonoista päätöksistä ei opita.
– Taloustieteen nobelisti Robert Shiller on esittänyt laumakäyttäytymisen vaikuttavan osake- ja asuntomarkkinoiden hintakuplien syntymiseen. Esimerkiksi havainnot tuttavien suurista tuotoista osakemarkkinoilla saattavat houkutella ihmisiä sijoittamaan samoihin osakkeisiin. Osakkeiden hinnat nousevat ja syntyy kierre, jossa hintareaktiot ja sijoitustiedon sosiaalinen leviäminen voimistavat toisiaan. Median tarinat suurista tuotoista ja halu pysyä mukana lähipiirin tuottovauhdissa saattavat osaltaan voimistaa tätä kierrettä, Rantala kertoo.
Toisena laumakäyttäytymisen esimerkkinä Rantala mainitsee pankkipaniikit. Tallettajat ryntäävät nostamaan rahojaan pankista, jonka pelätään ajautuvan konkurssiin. Nekin tallettajat, jotka uskovat pankin vakavaraisuuteen, alkavat nostaa rahojaan muiden esimerkistä. Sosiaalisesti leviävä talletuspako voi kaataa pankin nopeasti, vaikka mitään akuutteja ongelmia ei olisikaan.

Media ohjaa kuluttajia

Talousuutiset vaikuttavat niin kuluttajiin kuin yritysten ja talouspolitiikan päättäjiinkin. Positiiviset uutiset lisäävät luottamusta talouteen. Kulutus kasvaa, säästöjä käytetään huolettomammin ja uskaltaudutaan ottamaan lainaa. Yritykset puolestaan investoivat enemmän.
– Media vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten kuluttajat kokevat taloustilanteen. Kun kuluttajalle välittyy viesti, että töitä on huomennakin, hän uskaltaa tehdä kulutuspäätöksiä ja hankintoja, Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen sanoo.
Äänivalta mediassa tuo mukanaan vastuun puhua totta ja toimia läpinäkyvästi. Median rehellisyys antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tosiseikkoihin. Uutisten huolellinen argumentointi edistää ihmisen omaa pohdintaa. Oleellista ei ole pelkästään se, mitä sanotaan vaan myös se, miten sanotaan ja mitä jätetään sanomatta.
– Median valeuutiset tai voimakas sensuuri johtavat kuluttajia harhaan. Toimivassa demokratiassa media on vallan vahtikoira, joka ärähtää, jos valtaapitävät esimerkiksi sortuvat korruptioon. Valitettavasti median riippumattomuus on näinä päivinä koetuksella, Heinonen pohtii.
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen mielestä toimittajien ja julkisuudessa esiintyvien talouden asiantuntijoiden tulisi antaa taloustilanteesta mahdollisimman realistinen kuva. Liiallinen pessimismi vähentää kulutusta ja investointeja. Toisaalta liiallinen optimismi voi johtaa ylisuureen velkaantumiseen.
– Totuudessa pitäisi pysyä, vaikka kärjistämällä saa parempia otsikoita. Yksittäisten lausumien roolia ei kannata liioitella, mutta yhteiskunnan perusvireellä on merkitystä, Kotilainen tiivistää.
Kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat ihmisen tarpeet, halut ja tunteet, käytettävissä olevat varat, yleinen hintataso ja inflaatio. Median välittämien viestien pitäisi vaikuttaa ainakin välillisesti johonkin näistä, jotta sillä olisi merkitystä kulutuksen kannalta.
– Ennakoinnilla on suuri merkitys talou­delliselle käyttäytymiselle. Osittain tulevaisuuden kuvat perustuvat rationaaliseen pohdintaan. Toisaalta myös psykologialla on merkittävä vaikutuksensa, Kotilainen pohtii.

Viestien hallitseminen vaikeaa

Tietoinen ihmisten käyttäytymisen ohjaaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu. Kuluttaja on kuin märkä saippua, joka lipeää karkuun median vaikuttamispyrkimyksiä. Kuluttajat eivät ole yhtenäinen massa vaan pirstaloitunut yksilöiden joukko. Jokainen kuluttaja toimii itsenäisesti, hänen omatkin ratkaisunsa saattavat jopa olla ristiriidassa keskenään.
– Toisaalta kuluttajat muodostavat erilaisia alakulttuureita ja kuluttajaheimoja, jotka sidostuvat esimerkiksi tietyn pukeutumis- tai musiikkityylin tai vaikkapa brändin ympärille. Kuluttajat voivat kiintyä tiettyyn yhteisöön ja saattavat olla sille hyvinkin uskollisia. Viestimet ja erityisesti sosiaalinen media voivat toimia heimositeiden vankistajana, Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen sanoo.
Sosiaalisessa mediassa leviäviä viestejä on vaikeaa tai jopa mahdotonta hallita.
– Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää, mutta myös vakavia lieveilmiöitä. Vapaus viestiä tuo mukanaan vastuun, mutta kaikki eivät valitettavasti ole sen kantamisesta kiinnostuneita, Heinonen toteaa.
Heinonen peräänkuuluttaa koulutuksen ja medialukutaidon merkitystä. Mitä parempi koulutustaso kansalaisilla on, sitä paremmin he osaavat kyseenalaistaa asioita ja etsiä tietoa useista lähteistä sekä tehdä vertailua.
– Uskon, että suomalaisilla on kykyä tarkastella vastaanottamiaan viestejä laajasti. Toivoisin kuitenkin, että koulussa käsiteltäisiin vielä nykyistä enemmän kulutusyhteiskunnassa toimimista ja opetettaisiin taitoja arkielämän ongelmien ratkaisemiseen. Kaikkien olisi esimerkiksi hyvä tietää, miten rahat saa riittämään ja miten rahojaan voi sijoittaa, Heinonen sanoo.

 

Asiantuntijakin sulautuu laumaan

Laumakäyttäytyminen esiintyy
samankaltaisesti talouden eri konteksteissa. Talouden asiantuntijuuskaan
ei tee immuuniksi ilmiölle. Muiden ihmisten päätösten havainnointi
saattaa helposti ohittaa analyyttisemman ajattelun myös asiantuntijan mielessä.
– Esimerkiksi Wincapitaan liittyvässä tutkimuksessani havaitsin, että sijoit­tajina oli poliiseja, sijoitusneuvojia ja pankkien työntekijöitä. Heidän olisi pitänyt ammattinsa perusteella olla normaalia tietoisempia sijoitushuijaus­ten riskeistä. Nämä ihmiset liittyivät Wincapitaan tuttavansa suosituksesta. Todennäköisesti havainnot lähipiirin sijoituksista ja tuotoista ohittivat normaalit suojamekanismit, aiheesta väitellyt tohtori Ville Rantala miettii.
Toisaalta ammattilaisten laumakäyttäytymiseen voi liittyä myös strategista ajattelua. Pörssianalyytikko saattaa matkia muiden valintoja välttääkseen urariskejä.
– Oman uran kannalta voi olla turvallisempaa olla väärässä samaan aikaan muiden kanssa kuin pyrkiä olemaan aina yksin oikeassa. Työpaikan menetys virhearvion seurauksena ei ole niin todennäköistä silloin, kun useat muut kollegat ovat tehneet saman virheen samaan aikaan. Tällainen päättely voi johtaa laumakäyttäytymiseen koko ammattikunnan tasolla.
Rantalan mukaan laumakäyttäytymisen taustalla oleva tieto ja käyttäytymismallit leviävät paljolti epävirallisten verkostojen välityksellä. Hän ei usko, että esimerkiksi sosiaalinen media olisi muuttanut oleellisesti laumakäyttäytymisen perimmäisiä mekanismeja.
– Tieto saattaa levitä sosiaalisissa verkostoissa aiempaa nopeammin,
mutta lähipiirillä ja suullisella kommunikaatiolla on edelleen suuri merkitys.

Jaa artikkeli

Ilmiöt