10.10.2016

 | Teksti: Hanna Ojanpää 

Nuorten toiveissa vakaa ja joustava työelämä

Työ itsessään ei ole nuorelle työsukupolvelle enää elämän keskipiste: rinnalle on noussut vapaa-aika sekä työn merkityksellisyys. Vakaa toimeentulo on kuitenkin yhä tärkeää.

Akavan TNS Gallupilla viime keväänä teettämä kysely paljastaa, että nuoret korkeasti koulutetut haluavat työelämältä ensisijaisesti vakautta. Vakauden merkityksen Akavan asiantuntija Miika Sahamies ymmärtää ainakin osittain vuoden 2008 jälkeisen taantuman seurauksena: tuolloin korkeasti koulutettujen työttömyys lähti ennennäkemättömään kasvuun.

– Varovaisia elpymisen merkkejä on kuitenkin näkyvissä, hän iloitsee. – Viime kuukausina varsinkin vastavalmistuneiden kohdalla työllistymisessä on tapahtunut positiivista liikehdintää.

Seuraavaksi tärkeimmiksi kriteereiksi työelämäkyselyssä nousivat itsensä kehittäminen ja työn joustavuus.

– Työ ei ole automaattisesti kaikille nuorille itseisarvo, vaan esimerkiksi jonkin toisen mahdollistaja. Arvostuksen kohteet ovat muuttuneet entistä yksilöllisemmiksi ja työstä halutaan myös mukavuutta. Elämässä on paljon muutakin tärkeää kuin työ, kuten perhe ja harrastukset, Sahamies kertoo.

 

Maailmalle vai oman tien kulkijaksi?

Vajaa 70 prosenttia kyselyn vastaajista haluaa työllistää itsensä palkansaajana. Eroa yksityisen ja julkisen sektorin vetovoimaisuuden välille Sahamies ei lähde tekemään, vaikkakin alakohtaisesti hän tietää sektorilla olevan merkitystä.

– Työnantajien jaottelun sijaan tärkeämpää on arvioida työtä sen ominaisuuksien perusteella, esimerkiksi jakaako työyhteisö samat arvot ja onko omalla tekemisellä todellista merkitystä, Sahamies pohtii.

Miltei puolet yliopistosta valmistuneista nuorista ovat valmiita – ainakin asennetasolla – harkitsemaan mahdollisuutta ulkomailla asumiseen. Sahamies kuitenkin mainitsee, että mieluisin työpaikka on edelleen omalla asuinalueella.

– Suomen kohdalla ei voi puhua aivovuodosta, vaikka ulkomaille muutto on Tilastokeskuksen mukaan hieman kasvanut. Työn perässä muutto ulkomaille ei myöskään ole enää ainoa vaihtoehto päästä maailmalle, sillä matkustelu on lisääntynyt.

Tutkimuksen mukaan kahdeksan prosenttia voisi nähdä itsensä yrittäjänä; yrittäjämyönteisyys on yleisestikin nousussa. Tämän trendin ymmärtäminen on Akavan mukaan tärkeää.

– Moni työ on nykyään itsessään yrittäjämäistä. On entistä tärkeämpää, että koulutuksen työelämäyhteyksiä lisätään ja kaikille annettaan paremmat edellytykset ryhtyä halutessaan yrittäjäksi. Itsekin osallistuin valtsikassa ensimmäiseen yrittäjäseminaariin vuonna 2004, freelancerinakin toiminut Sahamies muistelee.

 

Paljon samaa, jotain erilaista

Sahamies on huomannut puhuttavan paljon siitä, kuinka nykynuoret eroavat edellisistä sukupolvista.

– Mielestäni on vain illuusio, että ennen kaikki olisi ollut toisin. Myös työelämätutkimusten mukaan erot korkeakoulutettujen parissa ei ole merkittäviä aikaisempiin sukupolviin verrattuina, vaikka toki tiettyjä painopiste-eroavuuksia onkin löydettävissä.

Yleisellä tasolla työelämä on Sahamiehen mukaan toki muuttunut, mutta muutokset koskevat kaikkia, iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta riippumatta. Nuorten eduksi hän mainitsee kyvyn suhtautua muutoksiin; heitä muutokset eivät myöskään pelota siinä missä vanhempia työntekijöitä.

Nuorten asenteiden lisäksi myös työnantajissa on tapahtunut muutosta.

– On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka työpaikkailmoituksissa mainostetaan entistä enemmän myös muita kuin työtehtäviin liittyviä elementtejä, kuten työterveyshuoltoa ja harrastusten tukemista. Hyvinvoiva työntekijä on myös organisaatiolle tuottavampi, Sahamies tietää.

 

TULEVAISUUDEN OSAAJAT

Muista myös opiskelijoille suunnatut Yhteiskuntatieteilijäpäivät 17.–18.11. Turussa! Teemana tänä vuonna Tulevaisuuden osaajat. Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa maanantaina 17.10. ja päättyy 4.11. Ilmoittautumislomake ja tarkempi info löytyy Facebookista ja nettisivuilta. Lisätietoa saa Iiris Komulaiselta (iiris.h.komulainen@utu.fi).

Jaa artikkeli

Ilmiöt