8.1.2021

Tulevaisuuslukutaito auttaa navigoimaan nopeasti muuttuvassa maailmassa

Maailman muutosvauhdin kiihtyminen haastaa totunnaiset tapamme ajatella ja toimia. Olemme matkalla tulevaisuuteen, joka tulee poikkeamaan radikaalisti nykyhetkestä. Enää emme voi yksilöinä tai yhteiskuntina perustaa päätöksentekoamme pelkästään menneisyydestä kumpuavaan tietoon. Mutta miten voimme oppia ajattelemaan ja tekemään päätöksiä tulevaisuuteen perustuen?

Tulevaisuudentutkija Kenneth Boulding on tiivistänyt ihmisenä olemisen seuraavaan havaintoon: siinä missä kaikki kokemuksemme ovat peräisin menneisyydestä, kaikki päätöksemme puolestaan kohdistuvat tulevaisuuteen. Tämä meidän kaikkien ihmisten sisään rakennettu ristiriita on ollut käytännössä merkityksetön suurimman osan ihmiskunnan historiasta – aina meidän päiviimme asti.

Nykyisin elämäämme ja yhteiskuntiamme leimaava jatkuva ja kiihtyvä muutos on ihmiskunnan 300 000 vuoden historiassa varsin uusi, vain noin 200–300 vuotta vanha ilmiö. Maailmassa, jossa muutokset tapahtuivat satojen tai tuhansien vuosien kuluessa, ihmiset ja yhteiskunnat saattoivat perustaa päätöksentekonsa tietoon menneisyydestä: ei ollut mitään syytä olettaa, että huominen poikkeaisi juurikaan eilisestä. Se mikä toimi eilen, tulisi todennäköisesti toimimaan myös huomenna.

Tällä hetkellä elämme kuitenkin hyvin toisenlaisessa maailmassa. Maailmassa, jossa eilisen ja huomisen ­– menneisyyden ja tulevaisuuden – välille on revennyt ennennäkemätön ja koko ajan kasvava kuilu. Toisin kuin muinaisilla esivanhemmillamme, meillä on kaikki syyt olettaa, että tulevaisuus ei tule muistuttamaan mitään, mitä olemme kohdanneet menneisyydessä. Tai kuten Yuval Noah Harari on saman asian ilmaissut:
”Jos joku kuvailee sinulle 2050-luvun maailman ja se kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, se on luultavasti väärä. Mutta jos joku kuvailee sinulle 2050-luvun maailman ja se ei kuulosta tieteiskirjallisuudelta – se on varmasti väärä. Emme voi tietää yksityiskohtia, mutta ainoa varma asia on muutos itsessään.”

Mutta miten voimme kohdata tämän epävarman ja nopeasti muuttuvan tulevaisuuden, jonka yksityiskohtia emme tunne? Enää ei riitä, että yksilöinä ja yhteiskuntina opimme ainoastaan menneisyydestä tai että perustamme päätöksemme lähes yksinomaan tietoon menneisyydestä. Sen sijaan meidän on opittava ja omaksuttava kokonaan uudenlainen tapa ajatella ja toimia – tulevaisuuteen perustuen.

Yhden vastauksen tähän haasteeseen tarjoaa tulevaisuudentutkimuksen piirissä viime vuosina vahvistunut uusi suuntaus: tulevaisuuslukutaito.

Meidän on omaksuttava uudenlainen tapa ajatella.

Kristallipalloon tuijottava ennustaja lienee edelleenkin tyypillisin tulevaisuudentutkimukseen liitettävä mielikuva. Ihmiskunta on käytännössä koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt eri tavoin ennustamaan tulevaisuutta.

Vuosituhansien kuluessa ennustamiseen on käytetty kristallipallon lisäksi muun muassa eläinten sisäelimiä tai luita ja tulevaisuutta on pyritty lukemaan esimerkiksi tähdistä, tulesta ja pelikorteista – aina yhtä huonolla menestyksellä.

Tulevaisuudentutkimus omana tieteenalanaan sen sijaan on huomattavasti uudempaa perua ja nykyiseen muotoonsa se alkoi kehittyä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Tieteenalan sisällä ja sen menetelmissä tapahtuneista harppauksista huolimatta olemme edelleen yhtä huonoja ennustamaan tulevaisuutta kuin ammoisinakin aikoina. Tulevaisuus ei yksinkertaisesti ole ennustettavissa eikä tulevaisuudentutkimus siihen myöskään pyri.

Tulevaisuudentutkijat eivät väitä pystyvänsä ennustamaan tulevaisuutta. Ennustamisen sijaan tulevaisuudentutkimuksessa onkin kyse erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen ennakoinnista sekä tämän tulevaisuuksia koskevan tiedon avulla tapahtuvasta nykyisyyden hallinnasta.

Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana on, että yhden ennalta määrätyn ja ennustettavissa olevan tulevaisuuden sijaan nykyhetki on avoinna lukemattomille vaihtoehtoisille ­­– mahdollisille, todennäköisille ja toivottaville – tulevaisuuksille. Vaihtoehtoisista tulevaisuksista lopulta vain yksi voi toteutua, mutta sekään ei tapahdu itsestään. Sen sijaan me ihmiset voimme omilla päätöksillämme ja valinnoillamme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan ja muotoutumiseen.

Koska tulevaisuustiedon tarkoituksena on saada aikaan toimintaa paremman tulevaisuuden puolesta, sen käyttökelpoisuus tai hyödyllisyys ei olekaan riippuvainen siitä, kuinka ”oikeaa” tai ”tarkkaa” se on. Jos esimerkiksi ekologiseen kriisiin liittyvät synkimmät skenaariot eivät toteudu sen seurauksena, että niiden tarjoaman tiedon ansiosta muutamme yhteiskuntiemme toimintaa tässä hetkessä, voinemme kaikki olla yhtä mieltä skenaarioiden hyödyllisyydestä, vaikka ne eivät toteutuneetkaan – tai oikeastaan juuri siksi.

Tulevaisuuksien käyttäminen on taito, jonka voi oppia.

Tulevaisuuslukutaito (futures literacy) on tulevaisuudentutkimuksen piirissä viime vuosina syntynyt ja vahvistunut uusi suuntaus, joka tarkoittaa yksilön kykyä käyttää tulevaisuutta tässä hetkessä tapahtuvan päätöksenteon tukena. Tulevaisuuslukutaito korostaa tulevaisuuden merkitystä ajatteluamme ja toimintaamme tässä ohjaavana tekijänä. Tulevaisuus ei siis ole ainoastaan horisontissa siintävä päämäärä tai projisio, vaan se on alati läsnä jo nykyisyydessä – antisipaatioiden muodossa.

Antisipaatioilla tarkoitetaan tulevaisuutta koskevia ajatuksia, odotuksia ja oletuksia, joiden ohjaamina me ihmiset suuntaudumme tulevaisuuteen. Toisin sanoen emme kohtaa tulevaisuutta täysin sokkona menneisyyteen tuijottaen, vaan päätöksiämme ja valintojamme ohjaavat omaksumamme kuvat ja käsitykset siitä, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, todennäköistä tai toivottavaa. Näin ollen antisipaatiot sekä niiden tunnistaminen ja tiedostaminen ovat avain kaiken inhimillisen päätösperäisen toiminnan ymmärtämiseen sekä tulevaisuuksien käyttämiseen.

Kristallipallon sijaan tulevaisuuslukutaito on pikemminkin kompassi, joka auttaa navigoimaan ja löytämään omat polut nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa. Aivan kuten kompassin, myös tulevaisuuksien käyttäminen on taito, jonka voi oppia. Taito pitää sisällään kaksi ulottuvuutta: toisaalta ymmärryksen siitä, miten tulevaisuus vaikuttaa tässä hetkessä omaan ajatteluun ja toimintaan sekä toisaalta ymmärryksen siitä, miten itse voi omilla päätöksillä ja valinnoilla vaikuttaa tulevaisuuteen.

Tulevaisuuskuvat ja -käsitykset eivät ohjaa ainoastaan meidän yksilöiden, vaan kokonaisten yhteiskuntien toimintaa. Tulevaisuudentutkimuksen pioneeri Fred Polak kirjoitti 1950-luvulla klassikkoteoksessaan The Image of the Future siitä, miten tulevaisuuskuvilla on ratkaiseva merkitys kokonaisten yhteiskuntien nousuille ja tuhoille. Yhteiskunnat säilyvät elinvoimaisina niin kauan kuin niiden tulevaisuuskuvat säilyvät positiivisina ja kukoistavina, mutta jos tulevaisuuskuvat heikentyvät eikä niitä kyetä uudistamaan, yhteiskunnat alkavat hiipua eivätkä ne säily enää kauaa.

Polakin ajatuksista juuri nyt ajankohtaisen tekevät yhteistä tulevaisuuttamme uhkaava ekologinen kriisi sekä se, että vaikka yhteiskuntamme ovat muuttunut valtavasti kuluneen 70 vuoden aikana, niiden toimintaa ohjaavat käsitykset hyvästä ja toivottavasta tulevaisuudesta eivät ole. Päinvastoin – ne ovat käytännössä samat kuin Polakin kirjan ilmestyessä: talouden ja aineellisen kulutuksen jatkuva kasvu. Tämä vuosikymmenien aikana kertynyt tulevaisuusvaje sekä kyvyttömyys uudistaa käsityksiämme toivottavista tulevaisuuksista on johtanut tilanteeseen, jossa kestävän tulevaisuuden tavoittelu on tuomittu näyttäytymään luopumisena ja uhrautumisena.

Tulevaisuuslukutaito ei tarkoitakaan ainoastaan kykyä tunnistaa tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttavia muutosvoimia ja ennakoida niiden mahdollisia vaikutuksia, vaan myös kykyä tunnistaa ja suhtautua kriittisesti omaa ajattelua ja toimintaa rajoittaviin antisipaatioihin. Ekologisen kriisin ratkaisu edellyttää, että kykenemme kuvittelemaan tulevaisuudelle uuden tavoittelemisen arvoisen suunnan, mutta se edellyttää myös sitä, ettemme anna menneisyydestä kumpuavien ja sitä toistavien ajatusmallien vallata tulevaisuutta.

Otto Tähkäpää
Kirjoittaja on entinen historiantutkija, josta tuli tulevaisuudentutkija ja Tulevaisuuskoulun perustaja.

 

Otto Tähkäpään pääpointit

  1. Elämme maailmassa, jossa eilisen ja huomisen välille on revennyt ennennäkemätön kuilu.
  2. Tulevaisuuslukutaito on kompassi, joka auttaa navigoimaan muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa.
  3. Yhteiskunnat ovat elinvoimaisia niin kauan kuin niiden tulevaisuuskuvat säilyvät positiivisina ja kukoistavina.
Jaa artikkeli

Ilmiöt