9.6.2016

 | Teksti: Hannele Tavi 

| Kuvat: Olli-Pekka Orpo

Työelämä tarvitsee uudistumiskykyistä ajattelua

– Työelämä tarvitsee uudistuskykyistä johtamista, jotta pystymme vastaamaan hyvinvoinnin haasteisiin riippumatta siitä, toimimmeko yksityisellä vai julkisella puolella, totesi ProCom ry:n puheenjohtaja Taina Pieski avatessaan vuotuisen ProCom-päivän kesäkuun alussa.

Digitaalisena aikakautena käsissä ovat valtavat ajattelun mahdollisuudet. Jotta työelämässä ajattelun kirjosta ja monituumaisuudesta pääsee ottamaan kopin, täytyy toimimattomista uskomuksista rohjeta hellittää. Uskomuksilla tarkoitetaan ajatuksia, jotka voivat olla tosia, hyvin perusteltuja tai yksilöllisiä.

– Jos uskomukset eivät enää palvele eivätkä vie eteenpäin, pitäisi niistä ravistautua irti, sanoi tapahtuman ensimmäinen puhuja filosofi, VTT Maija-Riitta Ollila.

 

Tiedon rikkaus hyötykäyttöön

Ollilan mukaan meillä on koko maailman ajattelutavat käsillämme, mistä voisimme hyötyä myös työelämässä. Vaikka informaation tulva välillä uuvuttaakin, niin tiedon rikkaus pitäisi pikemminkin valjastaa hyötykäyttöön. Hän kutsuu tätä siirtymäksi joko–tai-ajattelusta sekä–että-ajatteluksi.

Samalla ilmiöksi on noussut omakohtaisen kokemuksen korostaminen tieteellisen tiedon sijaan. Ollilan mielestä tämä mahdollistaa myös epäjohtamisen nousun. Jos auktoriteetit ovat mennyttä, niin mihin tarvitaan ylipäätänsä hierarkioita?

– Pitäisikö johtaminen korvata itse kunkin omalla vastuullisuudella?

Erityisesti tämä pätee Ollilan mukaan mataliin organisaatioihin, joissa yksilön vastuu korostuu. Hän ei kuitenkaan ole julistamassa suomalaista työelämää innovaatioiden kehdoksi – ainakaan vielä. Työelämässä on usein helpompaa vain toistaa annettua viestiä ja unohtaa uudistukset.

– Ajattelu voi vaarantaa urakehityksesi, Ollila vihjaa pilke silmäkulmassa.

– Kunnes joskus todella elämme maailmassa, jossa osaamme hyötyä ajattelusta, filosofi vakavoituu.

Ollilan mukaan pelkona on se, että kun digiaikana keskitymme vain vastaanottamaan informaatiota valtavan nopeasti, menetämme samalla kykymme ajatella rauhallisesti ja syvällisesti. Tämän kyvyn taas ottavat ohjelmat.

Valta järjestelmiltä ihmisille

Tulevaisuudentutkija, valmentaja Ilkka Halavalle maailma ja työelämä ovat kehittymässä kiinnostavaan suuntaan.

– Olemme menossa kohti uutta liikennejärjestelmää, uutta 3D-tuotantojärjestelmää, uusia ruoantuotantomahdollisuuksia sekä uutta kaupanjärjestelmää. Kohta meillä ei enää ole BtoB- ja BtoC-jakoa, vaan kaikki kanssakäynti on HtoH, human to human.

Halava puhuu digitalisaatiosta massiivisena vallansiirtona järjestelmiltä ihmisille. Hänelle se tarkoittaa aikakautta, jona kaikki vastaukset ovat jo meidän taskussamme. Digitalisaatio on siirtämässä tuottavuuden itse tavaroista kohti arvoa, jolloin fokus siirtyy työpaikkojen säilyttämisestä arvon tuottamiseen.

– Vuonna 2025 häpeämme tämän ajan työelämän ratasmaisuutta. Meidän pitäisi siirtyä monimuotoisuuteen, pois laitosmaisuudesta.

Tällä hetkellä Halavan mielestä työelämän arvoina ovat kuri, järjestys, seuranta, mitattavuus ja valvonta. Suomalaisen työelämän menestymisen pitäisi kuitenkin perustua erikoistumiseen, osaamisen arvostamiseen ja ”artistimaisuuteen”. Tämä on mahdollista avartamalla ajatuksia.

FILOSOFI MAIJA-RIITTA OLLILAN VINKIT AJATTELUN AVARTAMISEEN:

  1. Tutustu oikeisiin henkilöihin, joiden kanssa voit vaihtaa ajatuksia. Tärkeintä on henkilökohtainen kontakti. Aika on kallisarvoista, joten on äärimmäisen harvinaista naulata ketään paikalleen. Luo tapaamiisi henkilöihin yhteys.
  2. Tunnista ajatusvankilasi. Se on hankalaa, koska kukaan ei tunnista omia poteroitaan. Aina on helpompi ajatella, että muilla ihmisillä on (vääristyneitä) käsityksiä todellisuudesta, eikä oma käsitys ole subjektiivinen.
  3. Arvioi arvot. Keskustelijoilla saattaa olla hyvin erilaiset arvomaailmat, jotka ilmenevät arkisissa valinnoissa. Ne ilmenevät esimerkiksi mietittäessä sellaisia asioita, mitä toinen ei ikinä tekisi, vaikka niissä ei olisi mitään moraalitonta tai laitonta.
  4. Etsi emootiot. Mitä ovat ne tunteet, jotka keskustelussa helposti heräävät.
  5. Empatia on tärkeää! Asetu keskustelukumppanin asemaan. Emme kykene kuulemaan lähimmäistä, ellemme kuule sydämellämme. Miten suhtaudun lähimmäiseen, jonka ajattelu on minun näkökulmastani ulkoavaruudesta.
  6. Omaksu opittava – muuten keskustelu monituumaisuudesta on akateemista horinaa. Jotta kokonaisuudessa saavuttaisimme ratkaisuja, oppiminen on tärkeää.

ProCom ry on Suomen suurin viestinnän ammattilaisten järjestö, johon kuuluu yli 2 900 viestinnän ammattilaista. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut tekee yhteistyötä ProComin kanssa, ja liiton Ura-lehteä oli jaossa ProCom-päivään osallistujille.

Jaa artikkeli

Ilmiöt