25.2.2015

 | Teksti: Heidi Kähkönen 

| Kuvat: Pauli Salmi

Vaalien vaalijat

Kevään eduskuntavaalit ovat jo lähes täysin sähköiset, mutta ihmisiä tarvitaan yhä järjestelyissä. Jotta demokratian tärkein vaikuttamistapahtuma sujuu jouhevasti, tuhansien vapaaehtoisten ja virkamiesten on annettava työpanoksensa.

Jos eduskuntavaalit olisi auto, se olisi tavallisen ja turvallisen näköinen hopeanharmaa perhefarmari, jonka kone­pellin alla puhkuu kuitenkin Teslan ultratehokas hybridimoottori ja kojepöydässä ruksuttaa superälykäs ajotietokone. Vaalit ovat sähköiset, vaikka äänestäjälle ei siltä näytäkään.

Sähköistyminen ei ole vain viime vuosien kehityskulku, vaan vaaliprosessin eri osia on sähköistetty määrä­tietoisesti jo parikymmentä vuotta. Yksi mies on seurannut ja organisoinut kehitystyötä lähietäisyydeltä.

– Sähköistäminen eli vaalitietojärjestelmän käyttö on nopeuttanut työprosesseja ja vähentänyt merkittävästi viranomaistyötä. Kansainvälisesti on hyvin harvinaista, että vaalilaskennan tulokset saadaan julki muutamassa tunnissa. Eipä tarvitse hävetä, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kehaisee.

Oikeusministeriön vaalitiimiä johtava Jääskeläinen on keväällä 2015 kiireinen mies, sillä eduskuntavaalien taustavalmistelut ovat täydessä vauhdissa. Jääskeläinen on pitänyt kaikkia lankoja käsissään jo vuodesta 2003, jolloin hänestä tuli vaalijohtaja.

– Vaalien järjestäminen on siinä mielessä erityistä työtä, että meidän työllämme on ehdottomat määräajat. Vaalipäivää ei voi siirtää, jos joku asia ei ottaisi toimiakseen. Se asettaa työhön erityisen huolellisuus- ja vaativuus­kertoimen.

 

Vaalitiimi tarttuu toimeen

Oikeusministeriö on vaaliasioissa ylin viranomainen. Vaalitiimin ydintehtäviin kuuluvat vaalien organisoiminen ja muiden vaaliviranomaisten ohjaus ja koordinointi, mutta myös vaalien budjetointi sekä vaalimenettelyjen ja -lainsäädännön kehittäminen.

Vaalitiimissä työskentelee tiivis neljän hengen joukko virkamiehiä, joiden tehtävänä on pyörittää vaalirumbaa. Jääskeläisen lisäksi tiimiin kuuluvat osastosihteeri Terttu Tuomi, neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen ja ylitarkastaja Heini Huotarinen.

Kun europarlamenttivaalit viime keväänä olivat ohi, vaalijohtaja Jääskeläinen sai huokaista helpotuksesta vain kesäloman ajaksi. Eduskuntavaalien valmistelutyö alkoi heti kesälomien jälkeen elokuussa.

Yksi ensimmäisistä tehtävistä oli lähettää aluehallintovirastoille pyyntö nimetä vaali­piirilautakunnat. Avit nimeävät vaalipiirilautakunnat aina eduskuntavaalikaudeksi, ja lautakunnat huolehtivat kaikkien kaudelle osuvien valtiollisten vaalien ehdokasasettelusta ja äänten laskennasta.

Jotta kaikki muut vaaliviranomaiset pysyvät valmisteluiden tahdissa, on laadittava vaaliaikataulu. Se on Terttu Tuomin vastuualuetta. Tuomi huolehtii lisäksi vaaliohjeiden toimittamisesta, taitosta ja painokuntoon saattamisesta.

Tuomi hoitaa myös vaalimateriaalien tilauk­set. Erityisesti äänestyslipukkeen kanssa on oltava tarkkana: paperin on oltava riittävän jämäkkää ja paksua, jotta vaali­virkailija ei voi nähdä äänestäjän kirjaamaa ehdokasnumeroa.

– Painotalon kanssa on hypistelty eri paperilaatuja, tutkittu paperin pintaa ja paksuutta, Tuomi kertoo.

Eduskuntavaalit maksavat Suomelle noin 15 miljoonaa euroa. Rahat tulevat oikeus­ministeriön pussista, ja suurin osa jaetaan kunnille korvauksena järjestelykuluista.

– Ei kuluissa mitään dramaattista nousua ole tapahtunut, mutta normaali kustannustason nousu näkyy, Jääskeläinen kertoo.

Kenties juuri prosessien sähköistyminen on hillinnyt vaalikulujen kasvamista. Yksi esimerkki onnistuneesta projektista löytyy vaalitiedotuksen piiristä. Vaalitiimi pitää yllä maan tärkeintä vaalitiedon lähettä, Vaalit.fi-sivustoa.

Neljästään Jääskeläisen ja kumppaneiden ei tarvitse onneksi kantaa kaikkea vastuuta.

 

Tietojärjestelmä kuntoon

Kun Jääskeläisen vaalitiimi käynnisteli toimintaansa Helsingin Kasarmikadulla viime elokuussa, myös Hämeenlinnassa alkoi tapahtua. Oikeusministeriön alaisessa Oikeusrekisterikeskuksessa työskentelee viiden hengen tiimi, joka pitää huolta kruununjalokivestä, vaalitietojärjestelmästä. Siihen tallennetaan kaikki vaaleja koskeva tieto.

Kyseessä ei ole mikä tahansa pikku­ohjelmisto, sillä vaalitietojärjestelmä sisältää muun muassa 4,4 miljoonan äänioikeutetun tiedot, jotka Väestörekisterikeskus poimii omasta järjestelmästään sekä ennakkoäänestys­paikkojen sijainnit. Järjestelmään syötetään lopulta myös vaalitulokset.

Kriittinen järjestelmä täytyy valmistella vaalikoitokseen huolellisesti. Ylitarkastaja Jukka Leino Oikeusrekisterikeskuksesta kertoo, että muokkaustyö nykyiseen eduskuntavaalikäytäntöön sopivaksi päättyi elokuussa. Seuraavaksi alkoi todentamisprojekti, jolloin kaikki järjestelmän kontolle uskotut tehtävät testattiin kertaalleen. Vasta sen jälkeen järjestelmä voitiin viimeistellä varsinaiseen tuotantokäyttöön.

Leino kertoo, että järjestelmällä on vaalien alla ja aikana yli 7 000 käyttäjää. Ennakko­äänestys on jo pitkään ollut sähköistetty niin, että äänen käytöt kirjataan heti äänioikeusrekisteriin. Nyt meneillään on kehitys, jossa myös vaalipäivän äänestyspaikoilla aletaan käyttää äänioikeus­rekisteriä paperisen vaaliluettelon sijaan. Myös äänten tallennus suoraan äänestyspaikoilta on lisääntymässä.

– Neljäsosassa vaalipäivän äänestyspaikoista on käytössä sähköinen vaaliluettelo. Kunta joutuu panostamaan laitteisiin ja koulutukseen, mutta se nopeuttaa vaalien toimitusta, Leino sanoo.

Vaalipiirit vetovastuuseen

Vaalilain mukaan vaalien vastuut on delegoitu neljään tasoon: vaalipiirilauta­kunnat huolehtivat ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta vaalipiiritasolla, kunnissa keskusvaalilautakunnat vastaavat yleisistä vaalijärjestelyistä, muun muassa äänestyspaikoista. Kentällä eli äänestyspaikoilla toimivat vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä vaalitoimitsijat.

Kun oikeusministeriön käsky käy, avit pyytävät vaalipiirin alueella toimivilta puolueilta näiden ehdotukset vaalipiirilautakunnan jäseniksi. Puolueet lähettävät omat ehdotuksensa ja avi tekee valinnat: lautakunnassa toimii puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kolme jäsentä ja neljä varajäsentä. Kukin lautakunta valitsee itse esittelijänsä eli sihteerinsä, joilla on usein tuomioistuintausta.

Uudenmaan vaalipiirilautakunnan puheenjohtaja, vantaalainen Matti Hilli on kokenut tekijä. HSY:n hallintojohtajana toimiva Hilli on toiminut vaalivirkamiehenä jo lähes 40 vuoden ajan, josta 16 vuotta hän on toiminut vaalipiirilautakunnan varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana.

– Oma vaaliurani alkoi kuusivuotiaana, jolloin ensimmäinen tehtäväni oli viedä eväitä isälle, joka oli vaalilauta­kunnan puheenjohtaja. Olin hyvin otettu tehtävästä. Kun menin koululle, vastassa oli tuttuja setiä, mutta kukaan ei hymyillyt ja kaikilla oli kravatti kaulassaan, Hilli muistelee.

Se, että edustaa jotakin puoluetta, lisää käsittelyn tasapuolisuutta

Vaalipiirilautakunnan puheenjohtajan paikka kuuluu perinteisesti vaalipiirin suurimman puolueen edustajalle. Muidenkin vaalipiirilautakunnan jäsenten, sihteereitä lukuun ottamatta, tulee edustaa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita, rekisteröityjä puolueita.

– Se, että edustaa avoimesti jotakin puoluetta, lisää käsittelyn tasapuolisuutta. Sitoutumattomista ei voisi tietää, keitä he todellisuudessa kannattavat, Hilli selventää.

Tasapuolisuudella on merkitystä esimerkiksi silloin, kun vaalipiirilautakunta joutuu tarkistuslaskennassa tulkitsemaan äänestyslippujen merkintöjä ja päättämään, kenelle ääni kuuluu tai pitääkö ääni hylätä.

 

Puolueet lähtökuopissa

Vaalipiirilautakunnan tehtävänä on huolehtia ehdokashakemusten käsittelystä, äänestys­lippujen tarkistuslaskennasta ja vaalitulosten vahvistamisesta. Vaalipiirilautakunnan puheenjohtajistolla ja sihteereillä on myös tärkeä kunniatehtävä: he kirjoittavat vastavalittujen kansanedustajien valtakirjat.

Uudenmaan vaalipiirilautakunnan työt alkoivat eräänä joulukuisena iltana, kun lautakunta kokoontui Helsinkiin Pasilan virastotalossa järjestäytyäkseen. Samalla alkoi toimitilojen ja henkilökunnan, kuten ääntenlaskijoiden etsintä.

– Ääntenlaskijoina toimii pääosin opiskelijoita. Laskennasta maksetaan sunnuntaitaksan mukaista tuntipalkkaa, Hilli kertoo.

Rekrytointi kestää pitkälle kevääseen. Seuraava merkittävä päivä vaalipiiri­lautakunnalle koittaa maaliskuun puoli­välissä. Puolueiden nimeämät vaaliasiamiehet toimittavat ehdokashakemukset vaalipiiri­lautakunnille. Kokoomukseen kuuluva Hilli tietää, millainen kuhina puolueissa käy ennen ehdokasvalintoja.

– Ehdokaspaikoista käydään kovaa kilpailua. Kisassa täytyy taktikoida, sillä saman profiilin omaava ehdokas syö toisen ehdokkaan ääniä. Voi tulla koviakin kiistoja.

Vaalipiirilautakunta käy hakemukset läpi ja tarkistaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden.

– Monet eivät tiedä, että kun ilmoitukset on jätetty, ehdokkuutta ei voi enää perua.

Hilli kertoo, että ehdoton menettely johtuu historiallisista seikoista. On ollut aikoja, jolloin vuoroin vasemmisto, vuoroin oikeisto on ollut painostuksen alaisena. Jos ehdokkuuden voisi perua julkistamisen jälkeen, ehdokkaiden uhkailu olisi mahdollista.

Kun vaalipiirilautakunta on tarkistanut ja hyväksynyt ehdokashakemukset, seuraa hetki, jota puolueet odottavat jännityksellä: vaalipiirilautakunta arpoo 16. päivänä maaliskuuta ehdokaslistojen järjestyksen ja hyväksyy kolme päivää myöhemmin lopullisen ehdokaslistan yhdistelmän.

– Sen jälkeen alkaa vaalikamppailu.

 

Mediamylläkkä alkaa

Maaliskuun puolivälissä vaalit alkavat toden teolla näkyä myös äänestäjille. Mediat järjestävät puheenjohtajatenttejä, ja värikkäät vaaliteltat ilmapalloineen ja kahvitarjoiluineen ilmestyvät kaupunkien ja kylien toreille.

Vaikka politiikan toimittaja Mari Haavisto on alkanut tiimeineen valmistautua vaaleihin jo edellisenä syksynä, vasta vaalien alla selviää, mitkä nousevat keskeisiksi vaali­teemoiksi. Yllättävät tapahtumat voivat kääntää keskustelun arvaamattomiin suuntiin.

– Viikkoa ennen ensimmäistä vaalitenttiä vedän verkkarit jalkaan, hupparin päälle ja sulkeudun neljän seinän sisään kollegoiden kanssa suunnittelemaan. Aiheet ovat siinä vaiheessa pääasiassa tiedossa, joten hiomme kysymyksiä ja juontoja. Mutta paras vaalitentti on sellainen, jossa syntyy keskustelua ja joudutaan vetämään lankoja uusiksi, Haavisto kertoo.

Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineesta valmistunut Haavisto on työskennellyt MTV:llä kahdeksan vuotta ja pääsi tekemään ensimmäistä vaaliohjelmaansa vuoden 2008 kuntavaaleissa. Sittemmin hän on työskennellyt vaaliohjelmissa sekä toimittajana että tuottajana.

Tämän kevään eduskuntavaaliteemoista on jo paljon viitteitä. Haavisto arvioi, että talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka puhuttavat eniten, samoin Kreikan tilanne.

– Vaalitenttien tehtävänä on haastaa puheenjohtajia ja saada puristettua eroja puolueiden välillä. Kaikki puolueet puhuvat asiat parhaaksi omalta kannaltansa, mutta meidän täytyy kertoa, mitä se tarkoittaa äänestäjän kannalta.

Sosiaalinen media on yhä enemmän vaaleissa läsnä ja katsojia osallistetaan vaalitenttien tekemiseen. Vaikka lähtökohtana on puhua asiaa, Haavisto kertoo, että MTV:llä panostetaan myös siihen, että puheenjohtajien ja ehdokkaiden persoonaa saadaan esille. Edellisissä presidentinvaaleissa ehdokkaiden piti kehua kanssaehdokasta.

– Kyllä se kertoo aika paljon ihmisestä, miten hän pystyy kilpakumppaniaan kehumaan.

 

Loppusuora häämöttää

Loppukiri vaaleihin alkaa paria kuukautta ennen vaalipäivää. Vaalipiirilauta­kunnat rekrytoivat viimeisiä ääntenlaskijoita. Oikeusministeriö kouluttaa sekä vaali­piirilautakunnat että kuntien keskus­

vaalilautakunnat tehtäviinsä ja aloittaa laajan logistisen operaation, kun äänestysmateriaalit on toimitettava kuntiin, Suomen edustustoihin ympäri maailmaa sekä merillä seilaaville suomalaisille aluksille.

Ennakkoäänestys laivoilla alkaa huhtikuun ensimmäisenä päivänä, mutta varsinainen ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla alkaa aina 11 päivää ennen vaalisunnuntaita. Noin 40–45 prosenttia äänioikeuttaan käyttävistä kansalaisista käy äänestämässä ennakkoon.

Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastuksesta vastaa kunnan keskusvaalilautakunta, mutta äänestyslippujen laskenta alkaa vaali­piirilautakunnissa vasta vaalipäivänä kello 12. Ääniä säilötään siihen asti sinetöidyissä säkeissä, joita vahtimestarit valvovat ympäri vuorokauden.

Ja viimein koittaa itse vaalipäivä. Ensimmäisenä äänestyspaikoilla ovat vahtimestarit, jotka aloittavat äänestyspaikkojen kokoamisen. Seuraavana paikalle saapuvat vaalilautakuntien jäsenet. Vaalilautakunnan puheenjohtaja ohjeistaa toimitsijat ja tarkistaa uurnat.

Vaalit ovat demokratian hienoin hetki

Vaalisunnuntaina myös Ilari Leskelän herätyskello soi aikaisin. Hän on toiminut vaaliavustajana useissa vaaleissa vuodesta 2007 lähtien. Vaaliavustaja on riippumaton vaalitoimikunnan jäsen, joka pyydettäessä avustaa äänestäjää äänestyskopissa. Avustaja saattaa myös opastaa uurnalla ensi kertaa olevia maahanmuuttajia äänestyskäytäntöihin. Lisäksi Leskelä on mukana äänten­laskennassa vaalipäivänä.

Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa poliittista historiaa opiskeleva Leskelä kertoo, että kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja vaalien toimintaa kohtaan sai hänet hakeutumaan vaaliavustajaksi, vaikka oli palkkiollakin opiskelijalle pientä merkitystä. Onhan äänestyspaikoilla myös tietynlainen jännittävä tunnelma.

– Äänestäminen on monelle hyvin arvokas tapahtuma, ja siksi halutaan tulla nimenomaan varsinaisena vaalipäivänä äänestämään. Vaalit ovat demokratian hienoin hetki.

 

Tulokset selviävät

Leskelä käy aamulla kuuntelemassa vaalilautakunnan puheenjohtajan ohjeistuksen ja palaa iltavuoroon. Iltapäivän hän istuu äänestyspaikalla odottamassa avunpyyntöjä. Kahdeksalta äänestyspaikat sulkeutuvat ja ennakkoäänestyksen tulokset julkaistaan. Samalla alkaa vaalipäivän äänten laskenta.

– Kun lasketaan ääniä, jotkut laittavat äänestyspaikalla radion päälle. Kun ennakkoäänten tilanne julkistetaan, sieltä täältä kuuluu pieniä jes-huudahduksia.

Ennakkoäänien suuresta määrästä johtuen vaalien voittajapuolueet ovat käytännössä usein selvillä heti kahdeksalta. Yksittäisten edustajien kohdalla voi vielä tapahtua muutoksia läpimenon suhteen.

Leskelän äänestysalueella Helsingin Pitäjänmäessä ääntenlasku valmistellaan huolella, jotta toimitus sujuu tehokkaasti.

– Laitamme tuoleille laput, joissa lukee esimerkiksi 2–40, 41–80 ja niin edelleen. Kun uurnat avataan, pinoamme äänet oikeille tuoleille ja jokainen sitten laskee tietyn nipun ja paljonko ääniä tietty ehdokas on saanut. Yleensä homma on tehty noin tunnissa.

Ääntenlaskijat joutuvat välillä tulkitsemaan epäselviä merkintöjä. Protestiääniä tulee vastaan melko harvoin.

– Kerran lipussa oli kantaaottava lyhyt kirjoitus. Kyllä se vähän hukkaan heitetty ääni on, jos haluaa kritisoida systeemiä. Kun on kiire, katsoo vain numeroa ja hylkäyspäätös on tehtävä sekunnissa.

Ääntenlaskijat laittavat mahdollisesti hylättävät äänet syrjään. Lopullisesti kunkin äänestyslipun mitättömyys ratkaistaan tarkastuslaskennassa vaalipiirilautakunnassa.

Ääntenlaskijan työpäivä loppuu, kun vaali­lautakunnan puheenjohtaja ilmoittaa, että äänimäärät täsmäävät. Sitten äänestysliput suljetaan kuoriin, jotka viedään heti vaalipiirilautakunnan huomaan tarkastus­laskentaa varten.

Riittävästi tehtävään sopivia äänten­laskijoita ei ole aivan helppo löytää. Monille äänestysalueille on vaikea kerätä koostumukseltaan oikeaoppisia vaali­lautakuntia sekä rekrytoida riittävästi ääntenlaskijoita. Leskelä kertoo, että ilmiö näkyy myös pääkaupunkiseudulla: ääntenlaskijoina on pääasiassa nuoria ja vanhoja ihmisiä.

– Luulen, että tässä on pieni tietokatko. Moni opiskelija tulisi varmasti mielellään sunnuntaina tekemään omaan alaan liittyvää vastuutoimea, Leskelä pohtii.

 

Kohti uusia valtiopäiviä

Samaan aikaan kun väsyneet ääntenlaskijat pääsevät kotiin, voittajapuolueen vaalivalvojaisissa on ilo ylimmillään. Ääniosuuttaan menettäneissä puolueissa pohditaan kuumeisesti, mikä meni pieleen. Osa ehdokkaista joutuu jännittämään pari päivää tarkistuslaskennan tuloksia, jonka jälkeen vaali­piirilautakunnat vahvistavat alueidensa vaalitulokset.

Sitten asiat etenevät nopeasti: vaaleja seuraavalla viikolla vaalipiirilautakunnan puheenjohtajat kirjoittavat vastavalituille kansanedustajille valtakirjat, jotka edustajat vievät juhlallisin menoin oikeuskanslerin tarkistettavaksi maanantain 27. huhtikuuta.

Ja niin huhtikuun lopussa päästään viettämään vuoden 2015 valtiopäivien avajaisia, kymmenen päivää vaalien jälkeen. Juhlia vietetään Finlandia-talossa, minkä jälkeen kansanedustajat siirtyvät Kansallisoopperaan seuraamaan Kesäyön unelma -balettia. Samaan aikaan tuhannet vaalivirkailijat ja toimitsijat voivat vihdoin nauttia keveistä unista.

 

VAALITIIMIN TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT

  • Kevät 2014: Europarlamenttivaaleissa käytetyn vaalitieto-järjestelmän muutostyöt eduskuntavaali-käyttöön sopivaksi alkavat Oikeusrekisterikeskuksessa.
  • Syksy 2014: Oikeusministeriön vaalitiimi aloittaa eduskunta-vaalien valmistelut: aikataulu julkistetaan ja materiaalihankinnat käynnistyvät. Aluehallintovirastot asettavat uudet vaalipiirilautakunnat. Vaalitietojärjestelmän testaus alkaa. Mediat varaavat vaalitenttien ajankohtia ohjelmakarttaan ja lähettävät hyvissä ajoin kutsut puolueiden puheenjohtajille.
  • Joulukuu 2014: Vaalipiirilautakunnat kokoontuvat ensimmäistä kertaa järjestäytymiskokoukseen. Toimitilojen vuokraus ja henkilökunnan rekrytointi alkaa.
  • Tammikuu 2015: Äänestysalueiden vaalilautakunnat aloittavat vaaliavustajien rekrytoinnin alueelleen.
  • 02.23.2015: Puolueet ilmoittavat valitsemansa vaaliasiamiehet ja varamiehet vaalipiirilautakunnalle.
  • 10.03.2015: Vaaliasiamiehet luovuttavat puolueensa ehdokashakemukset vaalipiirilautakunnille.
  • 16.03.2015: Vaalipiirilautakunnat kokoontuvat ja tarkistavat piirinsä ehdokkaiden vaalikelpoisuuden.
  • 18.03.2015: Vaalipiirilautakunnat vahvistavat ehdokkuudet ja julkistavat vaalilistojen järjestyksen.
  • 26.03:2015: Viimeiset ilmoituskortit äänioikeutetuille lähtevät matkaan ja tipahtavat pian äänioikeutettujen postiluukuista.
  • 01.014.2015: Ulkomainonta alkaa ja tutut puukehikot ehdokaslistoineen ilmestyvät katukuvaan.
  • 08.04.2015: Ennakkoäänestys kunnissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa käynnistyy.
  • 14.04.2015: Kotimaan ennakkoäänestys päättyy.
  • 19.04.2015: Vaalipäivä
    • Klo 8.00: Vaaliavustajat saapuvat äänestys-paikoille ennen äänestyksen aukeamista.
    • Klo 9.00: Äänestyspaikat aukeavat.
    • Klo 12.00: Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan. Kun laskenta myöhemmin valmistuu, tulokset syötetään oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään.
    • Klo 20.00: Äänestysaika päättyy ja äänestyspaikat sulkeutuvat. Vaalilautakunnan jäsenet saapuvat yhdessä laskemaan päivän ääniä. Ennakkoäänestyksen tulokset tulevat julki.
    • Klo 23.00: Vaalipäivän äänten laskenta alkaa olla loppusuoralla, ja vaalilautakuntien työpäivä päättyy. Äänestyslipukkeet suljetaan säkkeihin, jotka sinetöidään ja kuljetetaan vaalipiirin keskustoimistoon tarkistus-laskentaa varten
  • 20.4.2015: Vaalipiirilautakunta suorittaa äänten tarkistuslaskennan.
  • 22.04.2015: Vaalipiirilautakunnat vahvistavat alueensa vaalitulokset ja vaalipiirilautakunnan puheenjohtajistot allekirjoittavat ehdokkaiden valtakirjat ja luovuttaa ne valituille.
  • 27.04.2015: Eduskunnan oikeuskansleri tarkistaa kansanedustajien valtakirjat.
  • 28.04.2015: Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit.
  • 29.04.2015: Uusi eduskunta viettää vuoden 2015 valtiopäivien avajaisia.

 

SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS ON KINKKINEN PULMA

Voisiko äänestys tapahtua tulevaisuudessa internetissä ilman viranomaisten läsnäoloa, kuten Virossa? Arto Jääskeläisen mielestä on hyvä, että asiasta keskustellaan, vaikka hän itse on varsin kriittinen kotisohvalta äänestämistä kohtaan.

– Työryhmä pohtii asiaa, ja työn toinen osa valmistuu maaliskuun aikana. Nettiäänestyksellä olisi omat hyvätkin puolensa: äänestäminen kätevöityisi, vaaliviranomaisten työtä säästyisi merkittävästi ja epäselvien numeroiden pohtiminen poistuisi.

Jääskeläinen kuitenkin sanoo, että toisessa vaakakupissa on painavia asioita. Hän pohtii, voidaanko sallia äänestystä, joka ei tapahdu viranomaisten valvonnan alaisena. Kuinka voidaan taata, ettei äänestäjää ole painostettu, jos äänestystapahtumaa ei valvota?

– Mistä lopulta edes varmasti tiedetään, kuka äänen antaa?

Lisäksi teknologia ei ole monien muidenkaan mielestä vielä kehittynyt sille tasolle, että äänestys voitaisiin toimittaa sähköisesti. Kansalaisten täytyisi voida luottaa järjestelmään, vaalisalaisuuden säilymiseen ja tulosten todenmukaisuuteen täysin. Kyberuhkat ovat myös todellinen vaara äänestyksen toteutumiselle. Nettiäänestysjärjestelmä olisi altis palvelunestohyökkäyksille, jotka sopivaan aikaan tehtyinä saattaisivat estää äänestämisen kokonaan.

Vaikka Viron esimerkkiin viitataan toistuvasti, se on kuitenkin yhä ainoa maa maailmassa, jossa äänestys tapahtuu netissä, Jääskeläinen huomauttaa. Norjassa nettiäänestystä kokeiltiin kaksissa vaaleissa vuosina 2012 ja 2013, mutta maa päätti silti pitäytyä vanhassa, toimivassa paperilippuäänestyksessä.

– Aika näyttää, miten nettiäänestyksen käy. Ainakin ensivaiheessa nettiäänestystä voitaisiin viedä esimerkiksi kunnallisiin kansanäänestyksiin, joihin se soveltuisikin vaaleja paremmin, Jääskeläinen pohtii.

 

 

VAALIPIIRIUUDISTUKSELLA ON HINTANSA

Seuraavissa eduskuntavaaleissa toimii 13 vaalipiiriä, joista valitaan yhteensä 199 kansanedustajaa, sekä Ahvenanmaalta yksi edustaja. Vaalipiirien paikkamäärät perustuvat piirin väestömäärään, joten tilanne elää vaaleista toiseen.

Vuonna 2013 tehtiin merkittävä lakimuutos, kun neljä itäisen Suomen vaalipiiriä yhdistettiin kahdeksi. Pieniä vaalipiirejä yhdistellään, jotta äänikynnykset eivät nousisi liian korkealle.

– Poliittinen suhteellisuus Itä-Suomessa on nyt parantunut, mutta alueellinen edustavuus on heikentynyt, se on uudistuksen hinta. Ei näistä voida kehittää yhteistä järjestelmää, joka miellyttäisi kaikkia. Aina jostain joudutaan luopumaan, sanoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Kevään eduskuntavaalien varmoihin voittajiin kuuluvat Helsingin, Pirkanmaan ja Savo-Karjalan vaalipiirit, jotka kaikki saivat yhden edustajapaikan lisää. Paikan menettivät Satakunnan, Kaakkois-Suomen ja Vaasan vaalipiirit. Eniten edustajia, 35, valitaan Uudeltamaalta ja vähiten Lapista, josta eduskuntaan matkaa vain seitsemän edustajaa.

 

JÄSEN, OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAVAALEISSA?

Vuosien kokemuksella arvelemme, että yhteiskunta-alan korkeakoulutettuja on jälleen runsaasti ehdolla eduskuntavaaleissa. Nykyisessä eduskunnassa on peräti joka neljännellä kansanedustajalla yhteiskuntatieteellinen tutkinto.

Liitolle on tärkeää, että edustamiemme korkeakoulutettujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaa. Tämän vuoksi haluamme tukea vaalityötä seuraavilla tavoilla:

1. Ehdokastiedot maksutta nettiin
Liiton nettisivulle perustetaan vaali-sivusto, jossa ehdokkaat voivat esittäytyä ja vastata muutamaan ajankohtaiseen kysymykseen.
Ota yhteyttä: aki.reinimaki@yhteiskunta-ala.fi.
Vaalisivusto avataan maaliskuun aikana.

2. Postiosoitteita markkinointiin
Ehdokkailla on mahdollisuus saada edullisesti jäsenten osoitetietoja (posti- ja/tai sähköpostiosoitteita). Markkinoinnin kieltäneiden osoitteita ei luovuteta eteenpäin.
Ota yhteyttä: aki.reinimaki@yhteiskunta-ala.fi.

Jaa artikkeli

Ilmiöt