Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Tällainen syy on esimerkiksi, jos työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että työntekijä voi jatkaa työsuhdettaan, jos irtisanomisperuste poistuu irtisanomisajan aikana. Määräaikaista työtä ei saa tarjota, on KKO linjannut.

Työntekijä irtisanottiin välittömän pysyvän työkyvyttömyyden perusteella, koska hän ei sisäilmaoireiden takia pystynyt työskentelemään yrityksen toimitiloissa. Työntekijä vei irtisanomisen oikeuteen – mitä oikeus päätti?

Työsopimuslain 3 §:n 2 ja 3 momenttien mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, hänen on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöilleen, mikäli he niihin soveltuvat.

Pelkkä esimiehen moite ei ole varoitus, vaan tapahtumat on yksilöitävä ja irtisanomisuhka on selvästi ilmoitettava.

Meillä vähimmäispalkka määräytyy asianomaisen alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan.

Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Usein näissä jutuissa on kysymys siitä, tekevätkö uudet ulkopuolelta palkatut työntekijät samaa tai samantyyppistä työtä.

Työsuhteisiin on pesiytynyt uusi termi: alisuoriutuminen.

Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän perusteella.

Työsopimuslain 4 luvun 8 §:n mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta.

Suomen perustuslain 2 luvun 12 §:n mukaan jokaisella on sanan­vapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Oikeus on voimassa myös työ- ja virkasuhteessa.

Työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Työsuhdeturva koskee kaikkia työntekijäasemassa olevia henkilöitä. Arviointi on kuitenkin erilaista, kun on kysymys johtaja-asemassa olevista työntekijöistä.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan esimerkiksi iän vuoksi. Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä samaiseen syyn perusteella.

Julkisuudessa on tätä kirjoittaessa ollut esillä erään opettajan työ/virkasuhteen irtisanominen/purkaminen. Mediassa ei usein osata kertoa, onko kyse irtisanomisesta vai purkamisesta ja onko kyse virka- vai työsuhteesta. Pykälät ovat kuitenkin suunnilleen samansisältöiset.

Työhaastattelu on usein jännittävä ja keskittymistä vaativa tilanne.

Pääsääntöisesti työntekijälle maksetaan sairausajan palkka, kun tämä on esittänyt työantajalle työkyvyttömyydestään luotettavan selvityksen, yleensä lääkärintodistuksen.

On ollut havaittavissa, että työpaikoilla on yleistynyt uudenlainen tapa päästä työntekijöistä eroon, jossa yhdistetään väärällä tavalla kaksi juridisesti toisistaan riippumatonta lakia: työ-sopimuslaki ja yhteistoimintalaki.

Viime vuosina työelämässä ovat yleistyneet erilaiset epätyypilliset työsuhteet, joita ovat muun muassa osa-aikainen ja määräaikainen työsuhde. Näiden lisääntyminen kuvastaa työmarkkinoiden epävakautta.

Työsuhde ja virkasuhde voidaan päättää purkamalla tai irtisanomalla.

Työnantajan konkurssi on erityinen irtisanomistilanne.

Todistustaakkaa koskevat säännöt ja periaatteet määräävät sen, kumman osapuolen on oikeudessa näytettävä toteen jokin seikka tai olosuhde.

Palkkaepäselvyyksien ratkaisemisessa olennaisessa asemassa on työaikakirjanpito. Työaikakirjanpitovelvollisuus on lain työnantajalle asettama vaatimus pitää kirjaa työntekijöittäin toteutuneista työajoista.

Työsopimuslain mukaan työnantajan aloitteesta tehdylle määräaikaiselle työsopimukselle on oltava perusteltu syy. Jos perusteltua syytä ei ole, työsopimus on voimassa toistaiseksi. Perustellun syyn pitää olla olemassa joka kerta, kun määrä- aikainen työsopimus tehdään.

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Suullisesti solmittu työsopimus on siis sinällään yhtä pätevä ja velvoittava kuin kirjallinen.

Työsopimus päättyy tavanomaisesti irtisanomalla tai purkamalla. Molemmat päättämistavat ovat laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä sekä työntekijän että työnantajan käytössä.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy jommankumman sopimusosapuolen irtisanoessa työsopimuksen. Tällöin lähtökohtaisesti on noudatettava irtisanomisaikaa, joka vaihtelee joko työsopimuksen, työehtosopimuksen tai työsopimuslain kuudennen luvun kolmannen pykälän mukaisesti.

Vuoden alussa tuli voimaan työsopimuslain 1 luvun 3 §:n muutos, jolla tiukennettiin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttöedellytyksiä.

Mistä työpaikkakiusaamisessa on juridisesti kysymys?

Rajanveto työntekijän ja yrittäjän välillä tehdään perinteisesti työsopimusta koskevien kriteerien täyttymisen perusteella.

Vakituinen vai määräaikainen työsuhde -problematiikka on hyvin tavanomainen riidan aihe erityisesti julkisella sektorilla.

Miten kertyneet vuosilomat pidetään tilanteessa, kun työsuhde on syystä tai toisesta päättymässä?

Palkkauksellisesti työntekijöitä ei voida kohdella eriarvoisesti silloin, kun he tekevät samaa työtä.

Työnantaja täyttää lain edellyttämän huolellisuusvelvoitteensa tarjoamalla työntekijälle tämän sähköpostiviestinnän suojaamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Työaikasäännösten lähtökohtana on, että säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on ylityötä silloin, kun se tehdään työnantajan aloitteesta.

Voidaanko koeajasta pätevästi sopia lähes peräkkäisissä työsopimuksissa ja miten todistustaakka jakautuu osapuolten kesken.

Oikeuskäytännössä tasa-arvolain vastaista syrjintää esiintyy yleisimmin työn ja erityisesti virkojen hakumenettelyssä.