Lain Mukaan

14.2.2011

 | Teksti: Arto Vainio 

Irtisanomisajan palkka

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy jommankumman sopimusosapuolen irtisanoessa työsopimuksen. Tällöin lähtökohtaisesti on noudatettava irtisanomisaikaa, joka vaihtelee joko työsopimuksen, työehtosopimuksen tai työsopimuslain kuudennen luvun kolmannen pykälän mukaisesti.

Arto Vainio

Irti-sanomisajat ovat eripituisia riippuen työsuhteen kestosta ja siitä kumpi osapuoli suorittaa irtisanomisen. Työnantajan irtisanoessa alle vuoden kestäneessä työsuhteessa irtisanomisaika on 14 päivää, vuodesta neljään vuoteen kestäneessä yksi kuukausi, neljästä kahdeksaan vuotta kestäneessä kaksi kuukautta, 8–12 vuotta kestäneessä neljä kuukautta ja yli 12 vuotta kestäneessä kuusi kuukautta. Työntekijän irtisanoessa irtisanomisaika on 14 päivää alle viisi vuotta kestäneessä ja yksi kuukausi yli viisi vuotta kestäneissä työsuhteissa.

Jos irtisanomisajasta on työsopimuksella sovittu muuta kuin edellä mainitussa pykälässä, on tällainen sopimus pätevä edellyttäen, ettei työntekijän puolella ole pitempi irtisanomisaika kuin työnantajan. Yhtä pitkät ajat ovat sallittuja. Jos on sovittu yli kuuden kuukauden pituisesta irtisanomisajasta, on tällainen sopimus pätemätön ja sen sijaan noudatetaan kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

On huomattava, että irtisanomisaikana työsuhde on voimassa kaikkine velvoitteineen ja oikeuksineen. Irtisanomisaikana kertyy vuosilomaa normaalisti ja myös eläke etuudet ovat voimassa. Työntekijää ei voida määrätä pitämään irtisanomisaikana vuosilomaa, ellei lomakausi ole menossa.

Irtisanomisaikana työntekijä ei voi mennä kilpailevan työnantajan palvelukseen rikkomatta lain velvoitteita eikä muutoinkaan syyllistyä kilpailevaan toimintaan. Jos työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä, tulee työantajan koko irtisanomisajan aina työsuhteen päättymiseen saakka tarjota työntekijälle uutta työtä tai koulutusta, mikäli tällaista il-menee.

Tavanomaista on, että työnantaja kuitenkin vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta irtisanomisajaksi. Työsopimuslain kuudennen luvun neljännen pykälän mukaan tällöin työnantajan tulee kuitenkin maksaa täysi palkka irtisanomisajalta. Toisinaan työntekijä vapautetaan sillä välipuheella, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua töihin, mutta muutoin hän on vapaa. Pitääkö työntekijän tällöin olla koko ajan työnantajan tavoitettavissa ilman, että hän saa mennä esimerkiksi uuden työnantajan palvelukseen? Asia on ollut jo pitkään epäselvä, mutta nyt korkein oikeus on antanut asiaan liittyvän ennakkoratkaisun.

Tapauksessa KKO 2010:95 yhtiö A:sta irtisanotut ja työvelvoitteesta vapautetut työntekijät olivat menneet irtisanomisaikana uuden työnantaja B:n palvelukseen, jolloin A oli lopettanut palkanmaksun väittäen, että työsopimukset raukesivat. Koska työntekijät olivat yhtiö B:n palveluksessa, eivät he tosiasiassa olisi voineet irtisanomisaikana palata yhtiö A:han töihin. Heitä ei kuitenkaan oltu kutsuttu takaisin työhön irtisanomisaikana. Mikäli työntekijöille olisi maksettu irtisanomisajan palkkaa työsuhteen loppuun saakka, olisivat työntekijät ansainneet kahdenkertaista palkkaa ja näin perusteettomasti hyötyneet tilanteesta.

Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että yhtiö A:lla on työnjohto-oikeutensa nojalla ollut oikeus irtisanomisaikana kutsua työntekijät tarvittaessa takaisin työhön. Yhtiö ei kuitenkaan ole käyttänyt tätä oikeutta. Selvittämättä siten on jäänyt, olisivatko he työllistymisestään huolimatta voineet tuolloin olla yhtiön käytettävissä. Työsopimusten ei näissä olosuhteissa voida katsoa rauenneen.

Onko sitten niin, että mikäli yhtiö A olisi kutsunut työntekijät takaisin työhön irtisanomisajaksi, ja työntekijät olisivat kieltäytyneet, yhtiö A olisi voinut lopettaa palkan maksun. Tällaisen johtopäätöksen voi lukija tehdä, vaikka oikeuskirjallisuudessa asiasta on esitetty toisenlainenkin kanta.

Jaa artikkeli

Tarvitsetko lakineuvontaa?

Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Hyödynnä myös virtuaalilakimiehen palveluja muun muassa esimiestyön ja liiketoiminnan lakikysymyksissä.