Lain Mukaan

16.10.2013

 | Teksti: Arto Vainio 

Johtajien työsuhdeturva

Työsuhdeturva koskee kaikkia työntekijäasemassa olevia henkilöitä. Arviointi on kuitenkin erilaista, kun on kysymys johtaja-asemassa olevista työntekijöistä.

Osakeyhtiön toimitusjohtajalla ei ole työsuhdeturvaa lainkaan, koska hän ei ole työntekijä vaan osakeyhtiölain tarkoittama elin. Yhdistyksen toimitus- tai toiminnanjohtaja sen sijaan on työsuhteessa ja työsuhdeturvan piirissä. Säätiön osalta asia lienee samoin, vaikkei tästä oikeuskäytäntöä olekaan.

Toimitusjohtajat korvaavat työsuhdeturvan puuttumisen sopimalla erokorvauksesta tai ”kultaisesta kädenpuristuksesta”, jolloin irtisanomis­tilanteessa työnantaja maksaa sovitun euromäärän riippumatta irtisanomisen perusteesta. Jos tällaista erillistä sopimusta ei ole, ei vallitsevan oikeuskäytännön mukaan toimitusjohtajalla ole oikeutta saada korvausta, vaikka hänet irtisanottaisiin laittomasti. Toisaalta perustuslain 18 pykälän 3 momentin mukaan ”ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä”. Onko tällä vuonna 2000 voimaan tulleella pykälällä jokin merkitys tässä yhteydessä, on toistaiseksi jäänyt testaamatta.

Toimitusjohtajaa alemmat johtajat ovat aina työsuhteessa, vaikka he olisivat solmineet työnantajan kanssa johtajasopimuksen, jossa on sovittu erokorvauksesta. Tässä tapauksessa laittoman irtisanomisen johdosta tuomittavan korvauksen määrässä otetaan huomioon sopimuksessa sovittu erokorvaus. Riitatilanteessa vähempää ei voida tuomita, mutta toisaalta enemmän voidaan, jos työsopimuslain mukaiset korvausmäärään vaikuttavat tekijät (työsuhteen kesto, työntekijän ikä, työttömäksi jäämisen kesto, työnantajan menettely) antavat tähän aihetta.

Oikeuskirjallisuus ja -käytäntö osoittavat, että mitä korkeammalla tasolla organisaation hierarkiassa johtaja työskentelee, sitä alhaisempi irtisanomiskynnys on. Tämä seikka on viimeksi todettu korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2013:48. Yhtiön tukitoiminnoissa työskennellyt johtaja oli kieltäytynyt allekirjoittamasta uutta johtajasopimusta, jollaisen muut vastaavassa asemassa olevat johtajat olivat hyväksyneet ja joka heikensi heidän aiempien sopimustensa ehtoja. Kieltäytymisen jälkeen johtaja irtisanottiin tuotannollisista syistä. Korkeimman oikeuden mukaan ”tällaisessa asemassa olevalla työntekijällä voidaan katsoa olevan aihetta varautua siihen, että esimerkiksi kielteinen suhtautuminen sellaisiin ylimmän johdon toteamiin muutostarpeisiin, jotka koskevat oman palvelussuhteen ehtoja, saattaa olla merkityksellinen seikka arvioi­taessa eri henkilöiden vastaista soveltuvuutta johtotehtäviin” ja ”johtajan oli nimenomaisestikin annettu ymmärtää, että sopimusmuutok­sista kieltäytyminen olisi omiaan vaarantamaan uran jatkumisen entisen­laisissa yhtiön tai konsernin johtotehtävissä.” KKO katsoi irtisanomisen lainmukaiseksi, tosin äänestyksen jälkeen.

Arto Vainio

Jaa artikkeli

Tarvitsetko lakineuvontaa?

Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Hyödynnä myös virtuaalilakimiehen palveluja muun muassa esimiestyön ja liiketoiminnan lakikysymyksissä.