Lain Mukaan

12.4.2010

 | Teksti: Arto Vainio 

Lopputili ja lomakorvaus

Miten kertyneet vuosilomat pidetään tilanteessa, kun työsuhde on syystä tai toisesta päättymässä?

Arto Vainio

Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Joitakin rajoituksia työnantajan määräysvallalle on kuitenkin asetettu. Loma tulee antaa yhdenjaksoisesti niin, että 24 päivää sijoitetaan lomakaudelle (2.5.–30.9.) ja loput lomakauden ulkopuolelle (talviloma). Lomapäivien määrä luonnollisesti riippuu siitä, kuinka paljon työntekijä on lomaa ansainnut (2 pv/kk vai 2,5 pv/kk). Jos työsuhde ei ole kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta (1.4.–31.3.), ansaitsee työntekijä lomaa 2 pv/kk. Jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kauemmin, ansaitaan 2,5 pv/kk. Myös molemmat vaihtoehdot voivat tulla kyseeseen, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden siten, että sen ajalle on osunut kaksi lomanmääräytymiskautta. Tällöin jälkimmäisen ajalta voi ansaita 2,5 pv/kk (KKO 2005:61).

Lomapäiviä ovat arkipäivät eli lauantai lasketaan lomapäiväksi. Lomaa ei saa antaa pätkissä, vaan pääsääntöisesti yhdenjaksoisesti. Lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia pätkistä vain 12 päivää ylittävältä osalta, mikä tarkoittaa, että lomasta on aina annettava ja pidettävä vähintään 2 viikkoa yhdenjaksoisesti. Tätä perustellaan työsuojelunäkökohdilla.

Kun työsopimus irtisanotaan, tavanomaista on, että työnantaja määrää ansaitun loman pidettäväksi irtisanomisaikana. Tällöin välttämättä aina ei menetellä oikein. Lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen päättymiseen saakka ansaittavien lomien pitämisestä irtisanomisaikana. Silloin kun työntekijältä ei edellytetä työntekovelvoitetta irtisanomisaikana, tämä vaikuttaa työnantajasta kohtuulliselta, onhan työntekijä tuolloin ikään kuin lomalla muutenkin.

Mikäli asiasta ei sovita, työnantajaa sitoo vuosilomalain pääsääntö eli lomakaudelle voidaan määrätä pidettäväksi 24 päivää ja sen ulkopuolelle 6 päivää. Jos esimerkiksi 4 kuukauden pituinen irtisanomisaika sattuu aikavälille 1.11.2009–28.2.2010, niin miten työnantaja voi määrätä loman pidettäväksi. Jos irtisanominen on tapahtunut esimerkiksi 30.10.2009, on kuluneena lomanmääräytymiskautena (1.4.2009–30.10.2009) ansaittu 7 kk x 2,5 pv = 18 (17,5) pv. Tätä ei kuitenkaan voida määrätä pidettäväksi kuin vasta aikaisintaan 2.5.2010 lukien, koska irtisanomisaikana ei ole lomakausi. Kun työsuhde päättyy jo 28.2.2010, ei lomaa voida antaa lomana, vaan se täytyy antaa lomakorvauksen muodossa eli rahana. Sen sijaan edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2008–31.3.2009 pitämättä oleva talviloma (6 pv) voidaan määrätä irtisanomisajalle.

Tilanne on erilainen, jos irtisanomisajankohta sattuu lomakaudelle, esimerkiksi 1.6.–30.9.2010. Jos lomien ajankohdista ei sovita, voi työnantaja määrätä edellisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4.2009–31.3.2010) ansaitun kesäloman 24 päivää kokonaan irtisanomisajalle, mutta ansaittua talvilomaa 6 pv ja kertynyttä uutta lomaa 1.4.–30.9.2010 (6 kk x 2,5 pv = 15 pv) ei voi määrätä irtisanomisajalle, vaan se tulee maksaa rahana. Näin siinä tapauksessa siis, jos lomien ajankohdista ei sovita.

Lomakorvauksesta on pidettävä erillään lomaraha, joka ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksiin. Lomaraha useimmiten on puolet lomapalkasta tai lomakorvauksesta, ja se maksetaan vain jos työntekijä palaa loman jälkeen työhön, joskin eri aloilla säännökset vaihtelevat.

Jaa artikkeli

Tarvitsetko lakineuvontaa?

Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Hyödynnä myös virtuaalilakimiehen palveluja muun muassa esimiestyön ja liiketoiminnan lakikysymyksissä.