Lain Mukaan

2.10.2018

Poissaolot ja työtaistelutoimet

Hallituksen ja ay-liikkeen välille on viime aikoina muodostunut kiistaa muun muassa irtisanomissuojan heikennysaikomuksista, mikä on johtanut jopa työtaistelutoimiin eri muodoissaan. Maksetaanko lakkopäiviltä palkkaa, jos poissaolo johtuu paitsi lakosta niin myös samaan aikaan muusta syystä, esim. vuosiloma- tai sairauslomapäivältä? Tähän on KKO ottanut kantaa tuomiossaan.

Hallituksen ja ay-liikkeen välille on viime aikoina muodostunut kiistaa muun muassa irtisanomissuojan heikennysaikomuksista, mikä on johtanut jopa työtaistelutoimiin eri muodoissaan. Näissä tilanteissa on usein ollut epäselvyyttä, maksetaanko lakkopäiviltä palkkaa, jos poissaolo johtuu paitsi lakosta niin samaan aikaan muustakin syystä, esim. vuosiloma- tai sairauslomapäivältä.

Työsopimuslaki tai muukaan työelämää käsittelevä laki ei sääntele asiaa lainkaan. Sen sijaan oikeuskäytännössä on ongelma ratkaistu jo kauan soveltamalla aikaprioriteettisääntöä, eli ensimmäiseksi tuleva poissaolon syy on ratkaiseva. Siis jos työntekijä on vuosilomalla, jonka aikana alkaa työtaistelu, on hän edelleen lomalla ja saa palkkaa vuosilomansa ajalta. Jos lakko edelleen jatkuu loman päättyessä, ja työntekijä haluaa osoittaa mieltään osallistumalla lakkoon, palkkaa ei luonnollisesti makseta. Mikäli taas lakko on alkanut ennen sovittua vuosilomaa, on työntekijä lakossa eikä lomalla ja jää ilman vuosilomapalkkaa.

Jos poissaoloperusteet alkavat samana päivänä, ei aikaprioriteettisääntöä noudateta, vaan näissä tilanteissa on voimassa ns. työntekijän suojeluperiaate, joka tarkoittaa, että noudatetaan työntekijälle edullisempaa tulkintaa.

Mitä korkein oikeus päätti?

Entä sellainen tilanne, jossa työntekijän vuosiloman aikana on alkanut lakko ja välittömästi loman jälkeisenä päivänä työntekijä jää sairauslomalle. Maksetaanko sairausloman ajalta palkkaa vai vaikuttaako lakko niin, että palkkaa ei makseta?

Tähän on korkein oikeus ottanut kantaa tuomiossaan KKO 2018:40. Siinä todetaan, ettei oikeutta ryhtyä lakkoon ole tarkoitettu jokaiselle työntekijälle kuuluvaksi itsenäiseksi oikeudeksi siten, että oikeutta voidaan käyttää muutoinkin kuin osana ammattiyhdistystoimintaa. Ammattiyhdistystoiminnan suoja koskee osallistumista työtaistelutoimenpiteeseen, joka on työntekijäyhdistyksen toimeenpanema tai jonka toimeenpanemiseen yhdistys on myötävaikuttanut. Toisaalta työtaisteluun osallistuminen tai sen ulkopuolelle jääminen on jokaisen työntekijän omassa päätösvallassa silloinkin, kun hän on työntekijäyhdistyksen jäsen. Osallistuttuaan ensin työtaisteluun työntekijä voi myös myöhemmin päättää toisin.

Esillä olevassa tapauksessa työntekijän ei tarvinnut ottaa eikä hän ollut velvollinen vuosiloman päättyessä ja sairausloman heti alkaessa ottamaan kantaa lakkoon osallistumisesta, eikä muutoinkaan olla työnantajan käytettävissä. Työntekijää edustanut ammattiliitto ei voinut antaessaan etukäteen lakkoilmoituksen työntekijän puolesta päättää hänen osallistumisestaan lakkoon. Näin ollen työntekijän katsottiin olleen heti vuosilomansa jälkeen sairauslomalla eikä lakossa ja hänellä oli oikeus sairausajan palkkaan. Työntekijä ei nimenomaisesti ilmoittanut, että hän osallistuu lakkoon.

Sen sijaan myöhemmin, sairausloman päätyttyä, työtaistelun jatkuttua ja uuden sairausloman alettua, työntekijän katsottiin olleen lakossa eikä hänellä ollut oikeutta sairausloman palkkaan.

Kyseessä oli äänestyspäätös äänin 4-1. Vähemmistöön jäänyt tuomari olisi edellyttänyt työntekijää nimenomaisesti ilmoittamaan, että ei osallistu lakkoon.

 

Arto Vainio
Kirjoittaja on varatuomari ja työoikeuteen erikoistunut asianajaja.

Jaa artikkeli

Tarvitsetko lakineuvontaa?

Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Hyödynnä myös virtuaalilakimiehen palveluja muun muassa esimiestyön ja liiketoiminnan lakikysymyksissä.