Lain Mukaan

28.5.2009

 | Teksti: Arto Vainio 

Tasa-arvoasiaa

Oikeuskäytännössä tasa-arvolain vastaista syrjintää esiintyy yleisimmin työn ja erityisesti virkojen hakumenettelyssä.

Arto Vainio

Julkisuudessakin on silloin tällöin esillä erilaisia syrjintäväitteitä työelämässä. Perinteisin lienee se, että naisia syrjitään miesten kustannuksella. Näitä tilanteita säätelee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskeva laki.

Käytännön tilanteet ovat melko hankalia, mikä johtuu siitä, että niihin liittyy asian luonteesta johtuen voimakkaita tunnelatauksia, eikä yksikään työnantaja tai työnantajan edustaja ikinä myönnä suorastaan syrjivänsä naistyöntekijää siksi, että tämä on nainen. Aina syrjiväksi väitetty käyttäytyminen johtuu jostakin muusta seikasta.

Tämän vuoksi tasa-arvolaki on rakennettu siten, että työntekijän tulee näyttää toteen jonkinlainen todennäköisyys työnantajan syrjimisestä.

Tällöin syntyy syrjintäolettama, jonka työnantaja voi kumota esittämällä näyttöä siitä, että työnantajan käyt-täytymiseen on ollut hyväksyttävä ja asiallinen peruste.

Lisäksi työnantajan menettelyltä ei edellytetä tarkoituksellisuutta, eli hänen motiivinaan ei tarvitse olla syrjivä aikomus, riittää, kun menettelyn seuraus ja lopputulos on ollut syrjivä.

Oikeuskäytännössä tasa-arvolain vastaista syrjintää esiintyy yleisimmin työn ja erityisesti virkojen hakumenettelyssä.

Näissä joku hakijoista väittää olevansa ansioituneempi kuin vastakkaista sukupuolta oleva. Tällöin tutkitaan tarkkaan hakijoiden ansioita, työkokemusta, koulutusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, joista viimeinen kriteeri on tietysti vaikeasti mitattavissa. On huomattava, että säännökset koskevat myös tilanteita, joissa ansioituneempi mies on tullut vähemmän ansioituneen naisen syrjäyttämäksi. Vaikka kaikki osapuolet tietävät, ettei kysymys oikeasti ole tasa-arvoasiasta, juttu käsitellään kuitenkin tasa-arvolain mukaisesti, kunhan vain vaatimuksia perustellaan tasa-arvolain ansioituneempi-argumentilla.

Usein tulee vastaan myös tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2-koh-dassa mainittu tilanne. Työnantajan menettelyä on pidettävä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen ase-maan.

Usein tulee vastaan myös tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2-koh-dassa mainittu tilanne. Työnantajan menettelyä on pidettävä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen ase-maan.

Tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä on seurauksena hyvitys, jonka minimimääränä on 3 000 euroa ja maksimina runsas 15 000 euroa. Maksimi koskee kuitenkin vain työhön/virkaanottotilanteita. Muissa syrjintätilanteissa ei ole maksimia. Sen lisäksi työnantaja voi joutua korvaamaan aiheutetun taloudellisen vahingon, mikäli sellaista on syntynyt. Laittomissa irtisanomisissa voi tulla vielä irtisanomiskorvaus.

 

Jaa artikkeli

Tarvitsetko lakineuvontaa?

Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Hyödynnä myös virtuaalilakimiehen palveluja muun muassa esimiestyön ja liiketoiminnan lakikysymyksissä.