26.10.2018

Neuvottelupäällikkö työskentelee ay-toiminnan ytimessä

YKAn julkisen sektorin neuvottelupäällikön Petri Toiviaisen työ juontaa ammattiliittojen alkuperäisestä tarkoituksesta, yhteisöön perustuvasta neuvotteluvoimasta. Mitä kaikkea kuuluu neuvottelupäällikön työhön? Lue Petrin haastattelu!

Kuka olisi osannut aavistaa vuonna 2003, että silloisen SVAL:n (nyk. YKA) kahvipöydässä luotiin pohja pysyvälle työsuhteelle, kun puhuttiin kesäjuristien tarpeesta ja keskusteluun osallistunut henkilö ehdotti poikaystävänsä läheistä ystävää pestiin? – Ei ainakaan kyseessä oleva henkilö Petri Toiviainen, joka itse kuvaa tuolloin työhön päätymistä ”onnekkaaksi sattuman kaupaksi”. Tuohon aikaan Petri opiskeli oikeustieteitä taskussaan jo aikaisemmin hankitut poliittisen historian maisterinpaperit. Tie julkisen sektorin neuvottelupäälliköksi vei yksilöllisen edunvalvonnan juristin tehtävästä. Nykypäivänä Petrin toimenkuva koostuu jäsenten palvelussuhdeneuvonnan rinnalla pääosin kollektiivisesta edunvalvonnasta eli työ- ja virkaehtosopimusmaailmasta. Tällöin hänen työhönsä sisältyy esimerkiksi valtion, kuntien ja yliopistojen neuvottelutoimintaa. Lisäksi Petri toimii liiton hallituksen sihteerinä, kouluttaa erityisesti henkilöstön edustajia sekä hoitaa myös viestinnällisiä tehtäviä julkisen sektorin tiedotteiden ja julkaisujen osalta.

Petrin seurassa ollessani pistän merkille hänen toimintatapansa, joka on ripeää ja kepeää. Huomaan Petrin taitona olevankin sen, että hän osaa pitää keskustelun helposti ymmärrettävänä, vaikka keskustelun aiheena olisivatkin esimerkiksi ay-liikkeen historialliset juuret taikka ensimmäisellä kerralla vaikeasti hahmotettavat työ- ja virkaehtosopimukset. Vuosien rautaisen kokemuksen omaavana puhe lipsahtaa ainoastaan välillä ammattikielen puolelle. Tällöin on aloitettava työn alkujuurista – mistä neuvottelupäällikön tehtävä on juontanut? Petri kuvaa työtään liiton ydintehtäväksi. ”Toimenkuvani perustuu ay-liikkeen perinteiselle ajatukselle siitä, että henkilö on yksin hankalammassa asemassa neuvottelujen suhteen kuin silloin, kun hänen taustallaan tukena on laajempi joukko”, Petri summaa. Hän myös painottaa, että akavalaisessa kentässä neuvottelujärjestöt tekevät konkreettista vaikuttamista ja edunvalvontaa palvelussuhdeasioissa. ”Tästä syystä työaikani kuluu pääosin JUKOn (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) neuvottelupöydissä ja tapaamisissa”.

Verkostojen merkitys on suuri

Keskustellessamme nousee esiin usein verkostojen ja sosiaalisten suhteiden merkitys. ”Työssäni on tärkeää yksinkertaisesti läsnäolo”, Petri kertoo pohdiskellen. ”YKAlla on hyvät suhteet kaikkiin suuntiin, mikä helpottaa työtäni”, hän jatkaa. Verkostot vaikuttavatkin olevan laajalle ulottuvat. Tapaamisia Petrillä on yhden päivän aikana useamman eri aihekokonaisuuden tiimoilta. Mikä on Petrin mielestä parasta työssään, utelen seuraavaksi. ”Vaikka työssäni painopiste on näissä kollektiivitason työ- ja virkaehtosopimusasioissa, niin kyllä mieluisinta on edelleen yksittäisen jäsenen auttaminen eteenpäin hänen palvelussuhteessaan. Jäsenkuntamme on levittäytynyt niin laajalle työmarkkinakentässä, että mielenkiintoisia uusia tapauksia tulee vastaan jatkuvasti, vaikka olen näitä töitä jo tehnyt noin 14 vuotta”, hän vastaa.

YKAlla on hyvät suhteet kaikkiin suuntiin, mikä helpottaa työtäni.

Entä mitä Petri tekee töiden vastapainona? Poliittista historiaa opiskelleena mielenkiinto historiallisia dokumentteja ja kirjoja kohtaan on säilynyt hänellä vahvana. Kuitenkin keskustelumme kääntyy pian mielenkiintoon matkustelua kohtaan. ”Palauduin juuri Hollannista katsomasta jalkapalloa. Tämän kaltaista penkkiurheilua tulee silloin tällöin tehtyä”, hän kertoo naurahtaen. ”Eurooppaa olen kahlannut läpi nyt runsaasti, joten seuraavaksi kohteeksi valikoituu vaikkapa Japani.”

Lopuksi: Mitä maata julkisen sektorin neuvottelupäällikkömme suosittelisi sellaiselle jäsenelle, joka haluaa kokea aitoa jalkapallohuumaa paikan päällä?

” Perinteiset jalkapallomaat kuten Saksa ja Englanti ovat aina varma valinta. Toisaalta tämän syksyn mieleenpainuvin peli itselleni oli Viron meistriliigan ottelu Tallinna Kalev – Paide, jota tuli seurattua noin 200 muun katsojan kanssa. Paide voitti 1-2.”

 

Teksti ja kuvat: Jaana Järvi, viestinnän harjoittelija

Jaa artikkeli

Ammattilaiset