29.11.2018

Viestintäpäällikkö kannustaa visertämään

Kahdeksan vuotta sitten liitto sai ensimmäisen virallisen viestijänsä, kun silloinen asiamies Kati Ahtiainen valittiin viestintäpäälliköksi. Mitä kaikkea kuuluu järjestöviestijän työnkuvaan? Keitä ovat liittolähettiläät? Ja miksi viestintäpäällikkö iloitsee twiittaavista kollegoistaan?

Kahdeksan vuotta sitten liitto sai ensimmäisen virallisen viestijänsä, kun silloinen asiamies Kati Ahtiainen valittiin viestintäpäälliköksi. Viestintäpäällikön työnkuvaan kuuluu päivittäisviestinnän lisäksi koko viestinnän suunnittelu, toteutus ja kehittäminen sekä erilaiset kampanjat ja projektit.

Yhteiskuntatieteilijäpäivä 2018 valmiina alkamaan!

Yhteiskunta-alan viime viikolla järjestetyn päätapahtuman eli Yhteiskuntatieteilijäpäivän jälkeen on ajankohtaista esitellä henkilö, joka on tapahtuman järjestelyjen takana. Samaisen henkilön työtä olen päässyt seuraamaan läheltä jo pidemmän aikaa. Työ kuuluu viestintäpäällikkönä toimivalle Katille, joka kertoo, että tie viestintäpäälliköksi on ollut jokseenkin sattumaa. Nimittäin vuonna 2003, kun Kati toimi järjestösihteerinä, viestintä ei ollut vielä muodostunut omaksi työalueekseen silloisessa SVAL:ssa. Tuolloinkin kosketus viestinnällisiin tehtäviin kuitenkin löytyi, sillä Kati vastasi mm. Valtiotieteilijä-lehdestä (Ura-lehden edeltäjä). Maailman muuttuessa ympärillä myös viestinnän merkitys on saanut enemmän jalansijaa työyhteisöissä, etenkin sosiaalisen median kiivaan nousun myötä. ”Liitossa toimenkuvat ovat muuttuneet ja selkeytyneet liiton kasvaessa ja työelämän muuttuessa ympärillä. Samalla on ymmärretty viestinnän keskeinen merkitys koko liiton toiminnassa”, Kati tiivistääkin.

YKAssa tapahtuvaa työtä voi viestinnän keinoin tuoda näkyväksi jäsenille. Jäsenet on pidettävä ajan tasalla siitä, mitä täällä tapahtuu ja miksi kannattaa olla liiton jäsen.

Puhuessamme viestinnän merkityksestä Kati painottaa, että liittoviestinnässä jäsenet ovat tärkein kohderyhmä. ”YKAssa tapahtuvaa työtä voi viestinnän keinoin tuoda näkyväksi jäsenille. Jäsenet on pidettävä ajan tasalla siitä, mitä täällä tapahtuu ja miksi kannattaa olla liiton jäsen.” Viestinnän tehtävä jäseniä ajatellen jakautuu kahteen suuntaan: ajankohtaisviestintä nykyisille jäsenille sekä markkinointiviestintä jäsenhankinnassa. Kuitenkin yhden jatkuvan viestinnän päätehtävän Kati nimeää tärkeimpänä. ”Viestinnässä keskitytään luomaan ja vahvistamaan yhteiskunta-alan osaajan identiteettiä ja ammattiprofiilia. Työ profiilin nostamiseksi on pitkäkestoista eikä tuloksia tietenkään voi odottaa heti vaan vasta vuosien päästä. Olin aistivinani tänä vuonna Yhteiskuntatieteilijäpäivässä entistä tiiviimpää yhteisöllistä tunnelmaa ja iloista verkostoitumista”, hän kertoo. Yhteisöllisyyden luominen onkin Katin mukaan tärkeää. ”Kun yhteiskuntatieteilijät valmistuvat, he suuntautuvat eri aloille ja työyhteisöihin. Tällöin on tärkeää, että taustalta löytyy oman alan yhteisö, johon voi tukeutua”, Kati kertoo.

 

Asiantuntijat liittolähettiläinä sosiaalisessa mediassa

Uusi julkaisu ilmestyy alkuvuodesta. Tässä palaveerataan Omnipressin kanssa. Paikalla myös palvelujohtaja Maria Teikari.

Verkostot ovat tärkeitä myös viestinnän tekijöille – etenkin, jos on ainoana päätoimisena viestijänä työyhteisössä. Näiden verkostojen tapaamiset tarjoavat sparrausta sekä tukea aina tarpeen tullen. ”Tapaan säännöllisesti eri viestintäyhteisöjä, kuten Akavan viestijöitä. Myös koulutusten kautta on muodostunut pitkäaikaisia verkostoja. Esimerkiksi osallistuin aikoinaan vuoden mittaiseen viestintäpäällikön koulutusohjelmaan, johon osallistuneiden kanssa olemme yhä yhteyksissä”, Kati kertoo innokkaasti. Verkostoista on hyötyä, sillä vaikka viestijät edustavatkin eri organisaatioita, niin samankaltaiset ongelmat saattavat askarruttaa heitä.

Entä mikä haaste askarruttaa Katia erityisesti? ”YKAssa jäsenprofiileja riittää, ja viestejä pitäisi yhä enemmän kohdentaa”, Kati kertoo. Jäsenistön moninaisuus, joka tuli esille myös kehittämisasiantuntija Aki Reinimäen haastattelussa, on myös haaste viestintää suunnitellessa. Myös liiton koko tulee esille, kun keskustelemme työn haasteista, sillä pienemmän liiton on vaikeampaa saada medianäkyvyyttä. ”Vaikuttamisviestinnän sekä mediakontaktien vahvistamiseen keskitytäänkin jatkossa yhä enemmän”, Kati kertoo. ”Samoin jatkossa panostetaan siihen, että asiantuntijamme tuovat ajatuksiaan esille somessa. Iloitsen joka kerta, kun toimiston asiantuntijat twiittaavat. Meillä on jokaiselle työntekijälle laadittuna oma somesuunnitelma, jota päivitetään. Ketään ei tietenkään voi pakottaa olemaan sosiaalisessa mediassa, mutta siihen kannustetaan lempeästi.”

Tänä syksynä työtehtäviin on kuulunut myös viestinnän harjoittelijan Jaana Järven työnohjausta.

Kati kutsuukin liitosta viestiviä työntekijöitä ja päättäjiä osuvasti ”liittolähettiläiksi”. ”Asiantuntijoiden twiitit ovat paljon mielenkiintoisempia kuin organisaatiotililtä lähetetyt”, Kati toteaa. Myös liiton hallitusta ja valtuustoa kannustetaan aktiiviseen viestimiseen. ”Hallituksissa ja valtuustoissa on niin runsaasti potentiaalia”, Kati mainitsee. Miltä viestinnänpäällikön tehtävät ovat kokonaisuudessa vaikuttaneet aikoinaan valtiotieteiden maisteriksi valmistuneelle Katille? ”Parasta työssä on luovuus ja vapaa ideointi. Rajat tulevat vastaan vasta budjetissa”, hän vastaa hymyillen. Luovuus näkyy myös hänen vapaa-ajan kiinnostuksen kohteissaan. Nimittäin hän kertoo intohimokseen ulkoilun lisäksi sisustamisen. Lisäksi Kati tuo esiin hänelle tärkeän vapaa-ajan ryhmän: ”Olen lukupiirissä, jossa on mukana kahdeksan jäsentä. Lukupiirin kautta tulee luettua yllättäviä kirjoja, joita en itse olisi välttämättä löytänyt.”

Lopuksi: Mitä kirjaa suosittelisit juuri nyt?

”Suosittelen ehdottomasti lukemaan Minna Rytisalon uusimman kirjan Rouva C. Se on ollut meillä lukupiirissä viimeksi lukulistalla. Osin fiktiivisessä kirjassa kerrotaan Minna Canthin elämästä ja erityisesti avioliitosta, mikä tuo hänestä esiin uusia puolia. Ellei sattunut olemaan fiktiota.”

 

Teksti ja kuvat: Jaana Järvi, viestinnän harjoittelija

Jaa artikkeli

Ammattilaiset