1. Pohdi

Kriittisyys on hyvä asia, mutta välillä on hyvä suunnata katse myös myönteisiin asioihin ja voimavaroihin työssä. Mitkä asiat innostavat sinua työssäsi tai sen ulkopuolella? Mitkä tekijät taas tylsistyttävät? Miten voisit lisätä, ylläpitää ja suojella mielekkyyttä tuottavia voimavaroja? Tee lista -ja yritä olla mahdollisimman yksityiskohtainen.

Sen sijaan, että kuittaisit työsi tylsistyttävät piirteet yleisselityksellä ”jatkuva kiire”, pureudu syvemmälle. Onko taustalla mahdollisesti laajempia työn organisoinnin ongelmia, vai onko omassa ajan hallinnassasi tarkistamisen varaa? Tästä saat jo osviittaa, mihin toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä.

2. Arvioi ja hienosäädä

Oman työtoiminnan mielekkyyttä voi olla välillä hyvä arvioida rehellisesti. Myönteisen minäkuvan vaaliminen suojaa psykologista hyvinvointia mutta saattaa samalla olla esteenä kehitykselle. Subjektiiviset näkemykset siitä, miten työssä toimimme, eivät aina vastaa todellisuutta. Olenko oikeasti esittänyt rakentavia ehdotuksia vai lähinnä kritisoinut nykyistä toimintaa? Kuinka tuotteliasta työaikani on? Autanko työkaveria hänen työkuormansa kanssa vai teenkö ison numeron omasta työmäärästäni? Vasta arvioimalla omaa toimintaamme voimme tehdä päätelmiä sen vaikutuksista ja hienosäätää tarvittaessa.

3. Tartu toimeen

Älä laske kaikkia onnistumisia omaksi ansioksesi ja vastoinkäymisiä jonkun muun piikkiin! Siirtämällä vastuuta teet itsellesi karhunpalveluksen, koska samalla vihjaat, ettet voi vaikuttaa asioihin. Vastuun ottaminen ja toimeen tarttuminen ovat jo itsessään voimaannuttavia kokemuksia, joista voit saada lisää tarmoa työhön.

Kun olet tunnistanut oman työsi mielek-kyyteen vaikuttavat tekijät, on aika toimia. Jos olet leipääntynyt työhösi, koeta rikkoa joku rutiini. Tee ensimmäinen tunti työpäivästäsi keskittymistä vaativaa työtä ja avaa sähköposti vasta sen jälkeen. Pitäkää työkavereiden kesken ”inspiraatiohetki”, jossa keskitytte kahvitauolla siihen, mikä on viikon aikana ilahduttanut.

4. Hae palautetta – ja anna sitä itsekin

Suoriutumisesta saadun palautteen ajatellaan olevan tärkeä edellytys sille, että yksilö voi työssään saavuttaa nautinnollisen flow-kokemuksen. Usein kuitenkin unohdetaan, että palautetta voi saada muiltakin kuin esimieheltä tai asiakkaalta suoraan ja että sitä voi myös itse hakea. Ala listata viikoittain kaikki asiat, mitä olet saanut aikaiseksi sen sijaan, että keskittyisit siihen, mikä on vielä kesken. Anna hyvää palautetta työkaverille tai esimiehelle. Vaikka kiitos kuuluu hyviin tapoihin ja on sinällään arvokas, teet työnsä hyvin tehneen ihmisen erityisen iloiseksi silloin, kun erittelet, miksi kiität tai kehaiset. Samalla voit lisätä oman työsi mielekkyyttä – ilolla on taipumus tarttua.

5. Tee siitä tapa

Tutkimusten mukaan psykologisella hyvinvoinnilla on yksilöllinen ”set-point”, lähtöpiste, johon kokemuksen väitetään lopulta palaavan. Siten hyvinvointiponnistelujen myönteiset vaikutukset ovat parhaimmillaankin lyhytaikaisia, kun ihmiset sopeutuvat kohentuneeseen tilanteeseen ja palaavat takaisin lähtöpisteeseensä. Jotta myönteiset vaikutukset pysyisivät, tulisi toimintaa jollain tapaa jatkaa senkin jälkeen, kun vaikutuksia on saatu. Tämä pätee niin kuntokuuriin kuin työn tuunaukseenkin. Parhaiten muutoksen tekeminen onnistuu, jos siitä tehdään arkeen istuva tapa. Tämä taas edellyttää jonkin verran sinnikkyyttä: tutkijoiden mukaan aivot tarvitsevat vähintään kolmen viikon altistuksen uudelle rutiinille, että ne omaksuvat sen tavaksi.

6. Ole armollinen itsellesi

Hyvästä tahdosta huolimatta työtä ei aina ole mahdollista tehdä ihan niin hyvin kuin on suunnitellut tai halunnut. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteiden hyökyessä päälle on hyvä muistaa olla myötätuntoinen myös itseä kohtaan. Anna itsellesi samanlaista tukea ja kannustusta kuin mitä soisit kaverillekin. Armollisuus ei tarkoita, että päästäisit itsesi liian vähällä tai henkisesti laiskistumaan. Se auttaa vain selviytymään nopeammin vastoinkäymisistä ja olemaan henkisesti valmis uuteen yritykseen.