Timo Koskimäki lokakuussa 2017
Tilastotuotannon ylijohtaja, Tilastokeskus. Aloitti tehtävässä neljä vuotta sitten. ”Työ on vastannut odotuksia. Kahta samanlaista työpäivää ei ole ollut. Ilahduttavaa työssä on ollut se, että saa ratkottua ja vietyä eteenpäin hyvinkin monimutkaisia ja hankalia asioita.”
Koskimäki neuvottelee paljon sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa, esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Asiat vaihtelevat uudesta lainsäädännöstä uusien tietolähteiden hankkimiseen taikka kansallisen tutkijapalvelun järjestämiseen yhteistyössä muiden alan viranomaisten kanssa.
Toinen Koskimäen toimintakenttä on tilastoinnin kehittäminen yhdessä Tilastokeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Koskimäen tehtäviin kuuluu arvioida kehittämisehdotuksia ja ohjata kehittämishankkeita.
Kolmas työkenttä liittyy tilastoalan EU- ja muihin kansainvälisiin asioihin. Työ on sisällöltään samanlaista kuin kansallinen sidosryhmätyö, sitä vain tehdään EU:n tai YK:n tilastotoimen puitteissa.
Mitä odotat ay-liikkeeltä muuttuvassa työelämässä?
Ay-liikkeen pitäisi olla tulevaisuuteen katsova ja nähdä työelämän uudet mahdollisuudet. Pelkkä vanhojen etujen valvonta ei enää riitä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut on liittona mukavasti etunojassa, teemme aloitteita ja avauksia. Samanlaista draivia toivoisi näkevänsä myös paikallisessa ay-toiminnassa.
Oma työ
Aloitin Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtajana, unelmieni työssä, viime vuoden syyskuussa – tämän paremmin omaa profiiliani vastaavaa tehtävää ei voisi olla olemassa. Olen ennen vastannut tilastoista sektoritasolla, nyt vastuulleni kuuluu koko tuotantojärjestelmän kehittäminen. Koen tärkeäksi, että saan työssäni aika ajoin uuden vaihteen päälle, nyt minulta ei ainakaan puutu haasteita. Olen määräaikaisen viisivuotiskauden virkavapaalla Tullista, joka ystävällisesti myönsi minulle harkinnanvaraisen virkavapauden uutta tehtävääni varten. Valtio puhuu itsestään usein konsernina, jolla on yhteinen henkilöstöpolitiikka. Käytännössä kyse on joukosta erillisiä työnantajavirastoja ja aina työpaikkaa vaihtaessaan virkamies joutuu vähän tyhjän päälle, edellisen työnantajansa päätösten varaan.
Työelämän murrokset
Tulin ensimmäisen kerran Tilastokeskukseen töihin juuri ennen 1990-luvun alun lamaa. Sitten olinkin seuraavat viisi vuotta osaston nuorin, koska uusia työntekijöitä ei palkattu. Lama jätti monella tapaa leimansa yhteiskuntaamme, niin myös silloisen SVAL:n toimintaan. Lama sai aikaan monissa akavalaisissa piireissä järjestäytymisen tarpeen, kun työmarkkinat eivät enää tarjonneetkaan turvattua tulevaisuutta. Tämä näkyi myös oman liittomme jäsenmäärän kasvussa. Edessä on jälleen vaikeita aikoja ja monen työpaikka on liipaisimella. Tällaisina aikoina liittojen rooli jäsentensä edunvalvojana kasvaa.
Yhteiskuntatietelijänä työmarkkinoilla
Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen vahvuus näkyy kyvyssä teoreettiseen ajatteluun, asiakokonaisuuksien hallitsemiseen sekä yhteiskunnan toimivuuden ymmärtämiseen. Yhteiskuntatieteilijöiltä usein unohtuu, etteivät tuota politiikan ja hallinnon asioiden sujuvaa junailua muut yhtä hyvin osaa kuin me. Koulutuksemme ei välttämättä johda suoraan ammattiin, mutta työmarkkinoilla yhteiskuntatieteilijöille on selvä tilaus.
Liiton merkitys
Liityin aikoinani pieneen ja varsin näkymättömään liittoon. Jo muutaman vuoden jälkeen olin mukana hallituksessa ja sittemmin myös puheenjohtajan roolissa. YKA on onnistunut hyvin suoraan jäsenille tarjottavissa palveluissaan, varsinkin, kun samanaikaisesti luottamusmiestoiminta on muuttunut yhä haasteellisemmaksi. Liitto on myös onnistunut vakiinnuttamaan oman asemansa; meillä on nyt näkyvyyttä ja sanottavaa omastakin takaa. Historian kirjat saivat omalta osaltani uuden käänteen, kun vuodenvaihteessa jäin pois liittovaltuustosta. Mutta eiköhän meille vanhoille maistereillekin oma paikka löydy liiton toiminnassa.
Työn vastapaino
Uusi musiikkitalo nosti klassisen musiikin harrastukseni uudelle tasolle. Toinen syy omien harrastusten lisääntymiseen on kotona asuvien lasten väheneminen, enää meitä vanhempia ei tarvita päivittäisten perhepalvelujen tuottamiseen. Yksi musiikkiin liittyvä haaveeni on kerran elämässä osallistua Bayreuthin musiikkijuhlille, missä esitetään Wagnerin neljästä oopperasta koostuva Nibelungin sormus. Jonotusaika on keskimäärin seitsemän vuotta, joten hakemus pitää laittaa hyvissä ajoin sisälle.
TIMO KOSKIMÄKI
- 54 vuotta
- VTM, sosiologia
- Tilastotuotannon ylijohtaja, Tilastokeskus
- Vaimo ja kolme aikuista lasta
- Harrastukset: kuntoliikunta ja kulttuuri
1988
Työvoimatilastoinnin asiantuntija, Tilastokeskus
1989
VTM
2000
SVAL:n hallituksen puheenjohtaja
2006
Tilastojohtaja, Tullihallitus
2013
Tilastotuotannon ylijohtaja, Tilastokeskus
Haastattelu julkaistu alun perin Ura-lehdessä helmikuussa 2014.
