16.11.2017

 | Teksti: Anna-Maria Stenius 

| Kuvat: Valtteri Kantanen

Uusintana yhteiskuntatieteilijä: Aleksi Neuvonen

Ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen rakentaa parhaillaan yhdessä Sitran kanssa jälkiteollisen ajan yhteiskunnallista visiota ja on mukana myös kahdessa kaupungistumisen tulevaisuushankkeessa. Hän näkee, että tulevaisuudessa asiantuntijatyö on nykyistä enemmän yhteistyötä, jossa erilaisia taitoja ja osaamista yhdistellään.

Aleksi Neuvonen marraskuussa 2017

Perustaja, Demos Helsinki (ei pysyvää titteliä, koska vastuut vaihtuvat). Aloitti Demos Helsingissä vuonna 2005. Sitä ennen Neuvonen oli toiminut free lance -kirjoittajana sekä tutkijana VTT:llä ja Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.

Neuvosen päätyö on tällä hetkellä jälkiteollisen ajan yhteiskunnallisen vision rakentaminen Demos Helsingin ja Sitran yhteisessä Seuraava erä -prosessissa. Lisäksi hän tekee tutkimusta kahdessa Suomen kaupungistumisen tulevaisuutta hahmottelevassa tutkimushankkeessa, jotka molemmat ovat Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia. Loput työajasta menee lähinnä kollegojen valmentamiseen ja erilaisissa tehtävissä autteluun.

Miltä tulevaisuuden asiantuntijatyö näyttää?

Asiantuntijatyö ajatellaan nykyistä enemmän yhteistyönä, erilaisten taitojen ja osaamisten yhdistelynä. Asiantuntijuus toteutuu lopputuloksina, joita kukaan tekijöistä ei tarkasti osaa etukäteen kuvata, syntyy jotain, joka on enemmän kuin yksittäisten asiantuntijoiden osaamisten summa. Tämä edellyttää uteliaisuutta ja herkkyyttä toimia hyvin monenlaisissa konteksteissa, ei pelkästään yhdessä totutussa roolissa.

 

-Demos Helsinki on toimija, joka pyrkii kehittämään ihmisille uudenlaisia näkökulmia yhteiskunnan tulevaisuuteen ja haasteisiin. On olemassa paljon hyvää tutkimusta ja tilastotietoa, mutta ne pitää osata esittää yleisölle sopivasti, Neuvonen tiivistää Demos Helsingin idean.

Demos Helsingin yksi pyrkimys on tuoda päätöksentekoa lähemmäs ruohonjuuritasoa.

-Yhteiskunnassa toimintajoukko on laajempi kuin ennen. Poliitikot eivät pelkästään määrää asioista, vaan taustalla vaikuttavat muun muassa globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset ja yksilöiden erilaiset kulutustottumukset. Eri toimijoille on kerrottava, mikä heidän roolinsa muutoksessa voisi olla, Neuvonen jatkaa.

Ajatushautomon projektit ovat olleet moninaisia. Ensimmäisessä Sitralle tehdyssä työssä pohdittiin uutta näkökulmaa hyvinvointivaltiosta käytävään keskusteluun. Tulevaisuuden kaupunkeja on visioitu Talsinki/Hellinna -projektissa sekä kansainvälisessä Greater Helsin-ki Vision 2050 -kilpailussa, jonka jaetun toisen palkinnon demoslaiset voittivat piilaaksotyylisellä suunnitelmallaan.

Myös ympäristöteemat ovat vahvasti esillä. Pari vuotta sitten alkaneella Ilmastotalkoot-kampanjalla pyritään eri yhteistyökumppaneiden avulla vaikuttamaan ihmisten ilmastoasenteisiin. Demoksen tähän asti suurin, yhteensä kolme vuotta kestävä Peloton-projekti puolestaan motivoi yrityksiä ja ihmisiä energiatehokkaaseen arkeen. Mukana projektissa on niin henkilöstöravintoloita, rautakauppoja kuin elämäntapalehtiäkin.

Kun luodaan suuria skenaarioita sekä otetaan tutusta ja totutusta askel pidemmälle, on olemassa myös erehtymisen vaara. Varmistelulla ei uusia visioita synny.

-Tässä työssä on uskallettava pohtia vaarallisia ajatuksia. Valmista ratkaisua ei heti löydy, vaan ajatuksen kanssa leikkimistä on aika pitkään. Täytyy olla paineensietokykyä, että osaa mennä kertomaan uusia, haastavia asioita sellaiselle yleisölle, joka on tottunut kuulemaan asioita tietyn kerronnan kautta, sanoo tutkimusjohtaja, joka opettaa myös tulevaisuuden tutkimusta Taideteollisessa korkeakoulussa.

 

Aleksi Neuvosen kulutusvisioista lisää Yhteiskuntatieteilijäpäivien Valtiotieteilijäseminaarissa 27. marraskuuta

Ilmiöiden elävää kuvaamista

Kun Aleksi Neuvonen suoraan lukion jälkeen vuonna 1994 aloitti teoreettisen filosofian, sosiaalipsykologian, semiotiikan ja morfologisekologisen eläintieteen opintonsa Helsingin yliopistossa, ajatuksena oli ura tutkijana, valtion virastossa tai toimittajana.

Työt VTT:n teknologian tutkimuksen ryhmässä ja siviilipalvelus Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen keskuksessa ajoivat Neuvosen sattumien kautta monitieteellisiin työyhteisöihin ja avasivat hänelle uuden maailman.

Idea ajatushautomoon tuli opettajalta Antti Hautamäeltä, joka oli tutustunut vastaavanlaisiin think tankeihin maailmalla. Opintojaan lopettelevilla ja urasuunnitelmiaan pohtineilla Aleksi Neuvosella ja hänen ystävällään Roope Mokalla kesti kuitenkin vuosi ennen, kuin idea konkretisoitui Demos Helsingiksi vuonna 2005.

Kahden hengen toimisto on kasvanut sittemmin kymmenkunta henkeä työllistäväksi ajatushautomoksi. Tutkimusjohtajana Neuvonen valvoo kokonaisuuksia ja projektien lopputuloksia. Työjaot ovat kuitenkin varsin liukuvia ja ideoiminen tehdään yhdessä.

Yksi keskeisimmistä projektin vaiheista on sen esittely julkisuudessa raportin, seminaarin, työpajan tai vaikka dokumenttielokuvan muodossa.

-Tämä työ on akateemisen tutkimuksen ja journalismin välimaastossa. Tässä täytyy osata kuvata ilmiöitä elävästi, myös vapaana toimittajana työskennellyt Neuvonen kertoo.

Neuvonen käy säännöllisesti puhumassa erilaisten järjestöjen, kun-tien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden tapahtumissa.

Hänen ajatuksiaan kuullaan myös Helsingissä marraskuussa järjestettävillä Yhteiskuntatieteilijäpäivillä. Tuolloin hän paneutuu Roope Mokan kanssa toimittamansa Olimme kuluttajia -kirjan teemoihin: mikä on kuluttajan rooli yhteiskunnassa, ja kuinka esimerkiksi sosiaalisten ja verkkoyhteisöjen kautta voi syntyä erilaisia yhteistoiminnan muotoja.

 

Haasteellisinta ja hauskinta on yhteistyö

Neuvonen puhuu useasti yhteistyön ja yhteisöjen voimasta. Hän ajatteleekin, että yhdessä tekeminen ja sen opettelu on sekä työn rikkaus että sen haaste.

Opiskeluaikojen järjestöaktiivi katsoo saaneensa yhteisöistä sellaista pääomaa myös nykyiseen työhönsä, mitä pelkkiä kirjoja pänttäämällä ei olisi saanut. Neuvonen vaikuttaa edelleen vuonna 1995 perustamassaan ympäristöjärjestö Dodon hallituksessa.

-Pidän vapaaehtoistyötä tärkeänä ja ajattelen näiden kahden työn täydentävän toisiaan. Ihanteenani on, ettei elämä olisi pelkkää työntekoa, kertoo tutkimusjohtaja, joka vapaa-aikanaan harrastaa erilaista liikuntaa, koiran kanssa ulkoilua sekä kokkausta.

Omaa uraansa tai tulevaisuuttansa visionääri ei lähde hahmottelemaan, eikä hänellä sille selkeätä suuntaa olekaan. Neuvosen mukaan on nautittava siitä elämänvaiheesta, jossa elää.

-Olen pidemmällä kuin unelma-ammatissani. Useiden asioiden yhdessä muiden kanssa erilaisten ihmisten tapaaminen, monimutkaisten haasteiden pohtiminen, asioiden tekeminen alusta loppuun. En osaa tällä hetkellä kuvitella mitään muuta.

Haastattelu julkaistu alun perin Valtiotieteilijä-lehdessä huhtikuussa 2009.

Jaa artikkeli