20.11.2017

 | Teksti: Nina Björklund 

| Kuvat: Vesa Tyni

Uusintana yhteiskuntatieteilijä: Jari Hakanen

Kun työn imusta puhutaan, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen nimi tulee pian vastaan. Hakaselle työn imu on aina läsnä, sillä hän tutkii sitä työkseen. Hän esiintyy säännöllisesti mediassa, myös sosiaalisen median puolella. Hakasen mukaan työn muuttuessa yhä vaativammaksi asiantuntijatyön pysyvänä haasteena on työn kuormittavuuden hallinta.

Jari Hakanen marraskuussa 2017

Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos. Lokakuussa 2013 Hakanen nimitettiin tutkimusprofessoriksi Työterveyslaitoksella vastuualueinaan positiivinen psykologia ja sosiaalipsykologia. 2014-2016 hän oli Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin tutkimusjohtajana. Tutkijakollegium on pieni monitieteinen ja kansainvälinen tutkijayhteisö, jossa hän oli ainoa sekä empiiristä että soveltavaa tutkimusta tekevä tutkija ”Suurenmoinen kokemus”, Hakanen sanoo. Työ oli määräaikainen ja syksyllä 2016 hän palasi Työterveyslaitokselle.

Tehtäviin kuuluu oman tutkimusalueen tutkimuksesta vastaaminen, sen kehittäminen ja rahoitusten hankkiminen sekä tutkimustiedon soveltaminen käytännön ratkaisuiksi suomalaiseen työelämään. Yhtä lailla työhön kuuluu yleiset asiantuntijatehtävät: hän kouluttaa, luennoi, esiintyy mediassa (perinteisessä ja sosiaalisessa) säännöllisesti ja toimii erilaisissa oman alueen verkostoissa. Suomalaisen toimintaympäristön lisäksi Hakanen pyrkii olemaan aktiivinen kansainvälisissä tutkimusyhteisöissä. Hän on neljän journaalin toimituskunnassa eli osallistuu tutkimusartikkeleiden vertaisarviointiin, tekee mahdollisuuksien mukaan tutkimusvisiittejä ja vierailuluentoja ja on tehnyt yhteistyötä neljän maanosan tutkijoiden kanssa. Hyvien kansainvälisten yhteistyökumppaneitteni ansiosta Suomi oli esimerkiksi työn imu -tutkimuksessa mukana alusta asti.

Miltä tulevaisuuden asiantuntijatyö näyttää?

Hieno kysymys ja houkuttelee pidempään miettimiseen, mutta tiivistetysti ajattelisin nyt näin: Tulevaisuuden asiantuntijatyön ydintä on jäsentää kaiken muutoksen keskellä sitä, mikä on totta, merkityksellistä ja mahdollista sekä tuottaa kestäviä ja eettisesti perusteltavissa olevia ratkaisuja luonnon, yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnin haasteisiin. Epävarmuuden ja vaikeasti ennakoitavan tulevaisuuden takia työ muuttuu aina vain haastavammaksi mutta myös kiinnostavammaksi. Professiokeskeinen asiantuntijamalli on jo laajentunut monialaiseksi yhteistyöksi, mutta tämä toimintamalli laajenee olennaisesti jatkossa ja sitä opitaan tekemään ilman reviiriajattelua. Työn muuttuessa yhä vaativammaksi asiantuntijatyön pysyvänä haasteena on työn kuormittavuuden hallinta. Siksi hyvän johtamisen merkitys ymmärretään laajasti nykyistä paremmin ja suuressa osassa työpaikkoja johdon rooli henkilöstön palvelutehtävänä ja henkilöstön proaktiivisuus ovat tulleet itsestäänselvyyksiksi.

 

Kun ihminen tekee työnsä mielellään, hän antaa sille aikaansa ja osaamistaan, mutta saa myös itse takaisin. Kansainvälisesti puhutaan käsitteestä work engagement, suomeksi käännettynä työn imu.

Sillä tarkoitetaan positiivista otetta ja innostumista työhön. Työhön, joka tuntuu mielekkäältä ja haastavalta.
-Työn imu on aito, myönteinen hyvinvoinnin tila, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Jari Hakanen tiivistää.

Työn imua kokevalle ihmiselle työ on ilo. Vastoinkäymisiä hän kokee siinä kuin muutkin, mutta ei anna niiden lannistaa.

HAASTA ITSESI!

Hakanen tutkii työhyvinvointia, työssä jaksamista ja siinä uupumista. Työhyvinvointiin liitetään usein negatiivisia määreitä, oireita ja ongelmia. Hakasen mielestä suomalaisille työpaikoille on välttämätöntä, että asioita tarkastellaan myös positiivi-sen työpsykologian näkökulmasta: mitkä asiat auttavat jaksamaan töissä paremmin ja lisäämään työn mielekkyyttä. Ongelmia ei tule lakaista maton alle, ne eivät Hakasen mukaan tule työelämästä koskaan katoamaan. Sitä vastoin työhyvinvointia kannattaa lisätä. Muutos saattaa lähteä yllättävän pienistä asioista. Hakanen korostaa, että työn imu ei ole mikään luksuskokemus. Jokainen työ voi tarjota onnistumisen kokemuksia, ainakin ajoittain.

Mistä sitten tietää, kokeeko omassa työssään työn imua? Hakanen jakaa käsitteen kolmeen osaan ja kehottaa miettimään niitä kutakin erikseen. Ensinnäkin on tarmokkuuden kokemus. Silloin ihmisellä on energinen olo ja työpaikalle on mukava mennä. Toisena tulee omistautuminen, joka tarkoittaa, että työntekijä kokee oman työnsä tärkeänä ja inspiroivana. Kolmantena on uppoutumisen tila, jota voi verrata flow-kokemukseen. Uppoutuessa mielekkääseen tehtävään aika kuluu kuin huomaamatta ja jo työn tekeminen tuntuu palkitsevalta, saati jos tuloksia näkyy ja niistä kiitetään.

 

HYVÄKSY POSITIIVINEN KIIRE!

Työn imun kokemusta on tutkittu kymmenisen vuotta. Nyt tiedetään, että työn imua koetaan enemmän iäkkäiden kuin nuorempien joukossa, enemmän määräaikaisten joukossa ja yllättävää kyllä, Suomessa naiset kokevat sitä miehiä enemmän.

-Myös perheelliset kokevat työn imua useammin. Mitä enemmän ja mitä pienempiä lapset ovat, sitä helpommin vanhemmat kokevat työn imua, Hakanen kertoo. Hänen mukaansa tämäkin on odotusten vastaista. Helposti ajatellaan, että ikuinen pula ajasta vie työstäkin puhtia. Työhyvinvointi ei kuitenkaan ole mustavalkoista, moni asia vaikuttaa kokonaisuuteen.

-Se, että ihmisellä on liikaa aikaa eikä paljon tehtäviä, ei lisää hyvinvointia. Sen sijaan asiat, tehtävät ja tavoitteet pitävät meidät vireillä ja luovat merkityksentunnetta.

Hakanen kuitenkin korostaa, että liika kiire on asia erikseen. Myöskään se ei ole hyvä asia, jos organisaatio kuormittaa aina samoja, innostuneita työntekijöitä. Tuolloin väsymys voi ajan mittaan iskeä eikä työstä nauti kuten ennen.

 

Kiireen keskelläkin olisi hyvä muistaa positiivinen asenne.

 

SANO EI NEGATIIVISUUDELLE!

Työn imusta kirjan kirjoittanut Hakanen vertailee työn imun ja työholismin käsitteitä. Työholisti tekee pitkää päivää eikä silti koskaan riittävästi. Työn imua kokeva henkilö löytää elämäänsä paremmin tasapainoa. Hänkin työskentelee pääsääntöisesti pitkiä päiviä, mutta vain siihen saakka, kun työ tuntuu palkitsevalta ja mielekkäältä. Palautumisen aikaa tarvitaan.

Kirjassaan Hakanen käsittelee myös johdon roolia työhyvinvoinnissa sekä ”työn tuunaamista”, joka on jokaisen omilla harteilla. Hakanen on miettinyt, onko työpaikoilla usein vallitseva negatiivinen ilmapiiri kiveen hakattu asia. Onko työkaverin tai pomon haukkuminen todella nopein tapa rakentaa yhteisöllisyyttä? Jo aamukahvilla jaetaan mieltä harmittavat asiat. Pieleen menneet jutut laitetaan eteenpäin kovin rutiininomaisesti.

Hakasen mielestä yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa onnistumisten kautta, myös kiireen keskellä. Kollegoille voisi kertoa, mitä myönteistä on kokenut tai saanut aikaan töissä ja näin rakentaa työpaikan yhteistä työmoraalia. Positiivisuus ja arjen ystävällisyys kantavat yllättävän pitkälle.

 

Työn mielekkyyden säilymiselle olisi tärkeää huomata onnistumiset päivittäin

KIRJAA SAAVUTUKSESI!

Hakasen mukaan johdon on määriteltävä riittävän kirkkaat tavoitteet ja roolitukset, sillä työntekijällä on oikeus tietää, mitä häneltä odotetaan ja mihin hänen pitäisi keskittyä. Vastapainoksi hänelle tulee jättää itsenäisyys työn tekemisessä ja järjestämisessä. Kukaan ei halua tehdä töitä talutusnuorassa.

Kun työntekijä saavuttaa halutut tavoitteet, hän kokee palkitsevia onnistumisen tunteita. Hakanen tosin mainitsee, että erityisesti asiantuntijatehtävissä työ on usein abstraktia, eikä tulokset aina ole silmin nähtäviä. Työn mielekkyyden säilymisen kannalta olisikin tärkeää huomata onnistumiset päivittäin. Hakanen kehottaa kirjaamaan paperille konkreettisia esimerkkejä työpäivän saavutuksista. Pieniä asioita ei helposti tule ajatelleeksi, mutta ne auttavat pääsemään töihin kiinni seuraavanakin päivänä.

Esimiesten tulisi käyttää psykologista silmää ja muokata tehtävät työntekijän vahvuuksien ja mahdollisuuksien mukaan. Palvelevaa johtamista on se, kun autetaan omia joukkoja onnistumaan työssään. Siitä hyötyy koko työyhteisö ja tulokset paranevat. Haka-sen mielestä pahinta, mitä johto voi tehdä, on viestiä ylimielisellä ja välinpitämättömällä asenteella. Työntekijä ei takuulla anna parastaan, jos hän kokee olevansa heti korvattavissa.
Palkitseminen on yksi tapa saada työntekijät ponnistelemaan. Hakanen ei kuitenkaan suhtaudu varauksetta erilaisten palkkioiden ja etuuksien käyttöön työssä onnistumisessa.

-Monet tutkimukset kertovat, että ulkoiset palkinnot vähentävät sisäistä motivaatiota. Tavallaan siinä kannustetaan vääriin asioihin.

Hakanen ei kuitenkaan poissulje työyhteisön palkitsemisjärjestelmiä, mutta toivoo myös muita tapoja antaa palautetta.

 

OLE TIIMIPELAAJA!

Hyvässä työpaikassa tiimipeli onnistuu, kyräily puuttuu ja työntekijät pitävät yhtä. Työn merkitykselliseksi kokeminen on tärkeää, jotta työpaikalle saapuu motivoituneita ihmisiä. Henkinen hyvinvointi ei ole kuitenkaan ainoa saavutus, jota positiivinen asenne ja työn imu luovat. Hakanen kertoo kreikkalaistutkimuksesta, jossa selvitettiin työn imun ja taloudellisen tuloksen yhteyttä. Selvisi, että niissä pikaruokapaikoissa, joissa koettiin enemmän työn imua, oli parempi kassavirta. Suomessa on tutkittu työn imun vaikuttavuutta siihen, kuinka pitkään työntekijä aikoo ja haluaa olla mukana työelämässä. Tulokset olivat selkeitä: työn imu lisää aikomusta työskennellä pidempään.

Entä Hakanen itse, mistä asioista hän tutkijana löytää työn imua?

-Työ merkitsee minulle paljon ja koen, että oma työni on tärkeää. Missioni on, että suomalaiset voisivat työelämässä paremmin ja että työpaikat kehittäisivät terveitä ja parempia käytänteitä.

Hakanen tekee itsekin ajoittain pitkiä työpäiviä, se luonnistuu nykyään lasten ollessa isompia. Kuitenkin muu elämä antaa sopivasti vastapainoa. Liikunta, kulttuuri ja ruuanlaitto tuovat hyvää vaihtelua tietokoneen ääressä istumiseen.

Haastattelu julkaistu alun perin Valtiotieteilijä-lehdessä lokakuussa 2010.

Vaikuta omaan työhösi!

  • Tuunaa työsi. Mieti, miten saat omaan työhösi enemmän mielekkyyttä.
  • Uskalla olla rohkea ja rakentava työpaikalla, reipas mieli tarttuu.
  • Vältä katkeruutta, asioihin voi vaikuttaa. Sinnikkyys palkitaan.
  • Varaa aikaa palautumiseen. Lomalla palaudutaan aiemmasta rasituksesta, ei osteta tulevaa hyvinvointia.
  • Ylläpidä elämässäsi positiivisia asioita, jotka rentouttavat.

Koetko työn imua? Tee nettitesti!

ttl.fi/tyonimu

Lue lisää

ttl.fi/tyohyvinvointi

Kirja: Työn imu, Hakanen Jari (Työterveyslaitos, 2011)

TYÖTERVEYSLAITOS

  • Tutkii työhyvinvointia, kouluttaa ja antaa asiantuntijapalveluita
  • Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, toimipisteet myös Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
  • Työntekijöitä yhteensä noin 800, näistä Helsingissä noin 500.
Jaa artikkeli