21.11.2017

Yhteiskuntatieteilijä valokeilassa: Seija Ilmakunnas

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen uralla pitkän kaaren tekee talouden ennustaminen, joka on seurannut työtehtävästä toiseen. Yhteiskunnan isoihin kysymyksiin on Ilmakunnaksen mukaan vaikea vastata korkealaatuisella tutkimuksella, jos ei ole mahdollisuutta rakentaa kunnollisia tutkimuksen infrastruktuureja ja pystyttää pysyviä tutkimusryhmiä.

Työtehtävä ja työpaikka: johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Koulutus: valtiotieteiden tohtori

Asuinpaikka ja perhe: Helsinki, puoliso ja kaksi aikuista lasta

Harrastukset: suunnistus ja talonpoikaisantiikki

 

Urapolkusi vaiheita

Työurani alkoi ETLAssa talousennusteiden parissa jo 1980-luvun alkupuolella. Edelleenkin osa työtehtävistäni Palkansaajien tutkimuslaitoksessa liittyy talouden ennustamiseen, joten ainakin siitä näyttää löytyvän pitkä kaari työuralleni. Siirtyessäni työelämään taloustieteen opintoni olivat vielä kesken, mutta maisterin tutkinto ja sittemmin tohtorin tutkinto valmistuivat töiden ohella. Ei se kyllä kovin tehokasta ollut, ja onneksi jatko-opintoihin voi nykyään keskittyä päätoimisesti. Jatko-opintojen onnistumisen ja motivaation kannalta oli onni, että sain mahdollisuuden viettää akateemisen vuoden London School of Economics’issa hyvän ohjaajan opissa. Koko myöhempi työura on liittynyt soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen, ja tutuksi ovat tulleet myös Helsingin kaupungin tietokeskus, Eläketurvakeskus ja VATT, jonka ylijohtajan tehtävistä siirryin Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi noin seitsemän vuotta sitten.

Nykyinen työnkuva

Johtajan tehtävät ovat varsin monimuotoiset erityisesti Palkansaajien tutkimuslaitoksen kaltaisessa tutkimusorganisaatiossa. Pienessä laitoksessa tehtäväkuvat muodostuvat ylipäätäänkin laajoiksi, koska meillä ei ole mahdollisuutta erikoistua kapeisiin vastuualueisiin.  Asiantuntijatehtävät ovat iso osa myös johtajan työnkuvaa hallintoon ja esimiestehtäviin liittyvien vastuiden ohella. Talouden aktiivinen seuranta sekä ennustaminen ja oma tutkimustoiminta pitävät yllä näitä asiantuntijavalmiuksia. Koko laitoksen henkilöstöllä on vahvat tutkijameriitit sekä paljon osaamista Suomen taloudesta ja tällaisen työyhteisön ilmapiiri on samalla innostava ja toisia tutkijoita sparraava. Se auttaa johtajaakin laitoksen luotsaamisessa. Johtajana minulla on tärkeänä työparina tutkimusjohtaja, jolla myös on iso vastuu muun muassa riittävän projektirahoituksen hankinnasta.

Mikä yhteiskunta-alan opinnoissa ja töissä kiinnostaa?

Katson yhteiskuntaa taloustieteilijän silmälaseilla ja näen talouden yhteiskuntaa ohjaavana perustekijänä. Siitä syystä taloudellisten ilmiöiden selittäminen on itsessään niin kiinnostavaa ja mielenkiintoisia kysymyksiähän riittää. Mikä merkitys taloudellisilla kannustimilla on työurien pidentämisessä? Kannattaako kuluttajia ohjailla hinnoilla vai säädöksillä? Kuinka suuri on sukupuolten välinen palkkaero ja miten sitä tulisi mitata? Mikä osuus työttömyydestä on suhdanteista riippuvaa ja mikä talouden rakenteista johtuvaa?  jne. Soveltavalla taloustieteellisellä tutkimuksella on myös paljon kysyntää talouspolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa. Omalla työllä on samalla yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja se on varsin iso motivaatiotekijä. Taloustieteessä on myös jännitteitä eri koulukuntien välillä erityisesti makrotaloustieteessä. Tämä luo välillä sähköisyyttä taloutta koskeviin keskusteluihin, mikä omalla tavalla sekin pitää yllä mielenkiintoa.

Miten olet hyödyntänyt yhteiskunta-alan koulutusta työssäsi?

Koulutus ei todellakaan ole mennyt hukkaan, ja varsinkin nykyisessä johtajan tehtävässäni tämä on korostunut. Esimerkiksi media odottaa tutkimuslaitoksen johdolta valmiutta kommentoida hyvin laaja-alaisesti taloudellisia ilmiöitä ja talouspolitiikkaa. Tutkimuslaitoksen profiiliin luonnollisesti kuuluu, että tällainen kommentointi pohjautuu tutkimustietoon ja omaan kriittiseen ajatteluun. Toimin tutkimuksen asiantuntijatehtävissä myös oman laitoksen ulkopuolella muun muassa yliopistohallinnossa ja apurahoja koskevissa arvioinneissa, joissa niissäkin hyvä tutkijakoulutus on onnistumisen edellytys.

Millainen on unelmiesi työ?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan pesti (ks. kohta Nykyinen työnkuva).

Miltä tulevaisuuden asiantuntijatyö näyttää?

Yhteiskunnan muutoksen tekijöille ja ymmärtäjille löytyy kyllä kysyntää. Esimerkkinä voi ajatella vaikkapa sen osaamisen määrää, jota maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamiseksi vielä tarvitaan. Tutkimuksen näkövinkkelistä katsottuna huolta aiheuttaa kuitenkin projektirahoituksen suuri osuus ja samalla pitkäjänteisen rahoituksen ohuus. Yhteiskunnan isoihin kysymyksiin on vaikea vastata korkealaatuisella tutkimuksella, jos ei ole mahdollisuutta rakentaa kunnollisia tutkimuksen infrastruktuureja ja pystyttää pysyviä tutkimusryhmiä. Asioiden valmistelussa turvaudutaan tällöin pikaselvityksiin ja puutteellisiin vaikutusarvioihin päätöksenteon pohjana.

Jaa artikkeli